Kuulovaurioiden vaara huomioitava myös seurakunnissa
Liiallisesta äänenvoimakkuudesta aiheutuvien kuulovaurioiden vaara on syytä huomioida myös kristillisten yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa.
Näin toteavat musiikkikauppias-gospelmuusikko Kimmo Virtanen Tampereelta ja Helluntaiseurakuntien musiikki (HSM) ry:n äänentoistovastaava Jarkko Makkonen Ylöjärveltä.
Ongelmia ei juurikaan ilmene sunnuntain päivätilaisuuksissa, mutta hengelliset suurtapahtumat, gospel-konsertit ja nuorten tilaisuudet ovat ympäristöjä, joissa äänenvoimakkuus saattaa kohota haitalliselle tasolle.
Tampereen helluntaiseurakunnassa tehtiin yhteinen äänenkäytön rajoja määrittävä linjaus jo vuosia sitten. Seurakunnan AV-tekniikan esimiehenä noin kymmenen vuotta toimineen Jarkko Makkosen mukaan taustalla oli pari ylilyöntiä.
– Syntyi huoli: entä jos meidän tilaisuudessamme joku saa kuulovaurion? Tutkin asiaa, ja teimme Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohjeen mukaan seurakunnallemme sopivan ohjeistuksen, jonka vanhimmisto hyväksyi. Tämän jälkeen äänenvoimakkuuksiin on oltu tyytyväisiä jopa nuortenilloissa, Makkonen toteaa.
Kovin yleistä kuuloa uhkaavien äänenvoimakkuuksien esiintyminen ei seurakunnissa tiettävästi ole. Mikäli ongelmia kuitenkin ilmenee, apua saa HSM ry:ltä tai alan ammattilaistahoilta, Jarkko Makkonen sanoo.
Ristiriitaisia toiveita
Suurtapahtumat, konsertit ja nuorten tilaisuudet ovat miksauksen kannalta haastavia, koska ihmisten äänikokemukset ovat niin erilaisia. Osa kuulijoista haluaa musiikin soivan lujempaa ja osa hiljempaa.
– Tietynlainen musiikki ei myöskään toimi hiljaa soitettuna, vaan soundin pitää täyttää sali. Miltä sinfoniaorkesterin forte fortissimo -kohdat kuulostaisivat hiljaa soitettuina? Kimmo Virtanen havainnollistaa.
Äänentoistoteknologian kehittyminen tarjoaa kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kaikkia tyydyttävän kompromissin löytämiseen.
– Äänentoistolaitteet ovat kehittyneet valtavasti, ja musiikki voi soida täyteläisesti hiljaakin soitettaessa. Hyvillä kamoilla, hyvin miksattuna ja soitettuna se kuulostaa silloinkin hyvältä, Virtanen sanoo.
Makkonen on huomannut saman.
– Tietynlainen musiikki tarvitsee potkua, mutta monesti dynamiikka saadaan esiin säälliselläkin äänenvoimakkuudella. 95db:n jälkeen 10 lisädesibeliä ei tuo mitään lisäarvoa. 95 desibeliä tarkoittaa keskikovan huudon äänenvoimakkuutta.
Konserttimuistona tinnitus
Virtasen ja Makkosen mukaan tilaisuuden järjestäjällä on vastuu äänenvoimakkuudesta ja artistin pitää kunnioittaa järjestäjien asettamia rajoja.
Kaksikko pohtii, pitäisikö jo tilaisuuden mainoksessa olla maininta mahdollisesta korvatulppien tarpeesta. Toisaalta myös yleisön kannattaa pohtia, millaiseen konserttiin on menossa.
– Kun tilaisuuden järjestäjä, yleisö ja bändi huomioivat nämä asiat, ollaan hyvin maalissa.
Eräs nuoruudessa koettu konsertti jätti Kimmo Virtaselle pysyvän muiston, kuulovaurion.
– Olin kuulijana, ja musiikki soi todella lujaa. Lisäksi ääni tuli kaiuttimista suoraan korvakäytävääni. Korva oli kipeänä pitkään, ja pieni kuulovaurio sai alkunsa. Nyt muistona on tinnitus.
Lisäksi kuulo oli kovilla bänditreeneissä.
– Enää en ota riskejä korvien kustannuksella.
Markku Sandberg, Heikki Salmela
Fakta
Kovaääninen musiikki uhkaa kuuloa
» Pitkäkestoinen liian voimakas äänimatto on haitallista korville, ja asiantuntijat suosittelevat korvatulppien käyttöä kovaäänisessä ympäristössä. » Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vaarassa ovat erityisesti kehittyneiden maiden 12–35-vuotiaat, joista huomattava osa kuuntelee musiikkia liian kovalla matkapuhelimistaan tai muista laitteista. Lisäksi muun muassa kovaääniset konsertit uhkaavat kuuloa. » Melun vaikutus kasvaa sitä mukaa kun melussa vietetty aika pitenee. Myös yksilöllinen meluherkkyys vaihtelee. » Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohje: www2.siba.fi/harjoittelu/img/meluntorjuntaohjedirsov.pdf
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...