Mitä on hengellinen väkivalta? Millaista se oli helluntailiikkeessä
takavuosina, ja esiintyykö sitä yhteisöissämme edelleen? Miten hengellisen
väkivallan traumoista voi toipua?
Muun muassa näihin kysymyksiin
tartuttiin 21. huhtikuuta Turvallinen yhteisö -seminaarissa Keravan
helluntaiseurakunnassa.
Hengellisten yhteisöjen kieroutumia on
puitu viime aikoina kirjoissa ja mediassa, mutta nyt helluntailiikkeessä
harjoitettiin itsetutkistelua ensimmäistä kertaa yleisötilaisuuden muodossa
Helluntaikirkon ja Avainmedian aloitteesta.
– Tarkoitus on katsoa peiliin ihan
huolella ja samalla arvioida sitä, onko kritiikki ollut tasapainoista vai yli-
tai alimitoitettua, juontaja Niilo Närhi määritteli.
Kuin avoimuuden takeeksi päivän
paneelikeskusteluun oli kutsuttu aihetta teoksissaan käsitelleet kirjailijat Terho Miettinen ja Aila Ruoho sekä helluntailiikkeessä kasvanut ja siitä myöhemmin erkaantunut
seurakuntaneuvos Thorleif Johansson.
Päivän pääpuhujana toimi kanadalaisen
yliopiston professori ja vaativan erityistason psykoterapeutti Heidi McKendrick, joka asiantuntemuksensa lisäksi jakoi
noin sadalle kuulijalle värikkäitä kokemuksia omasta helluntaihistoriastaan
Jeesuksen toista tulemusta käsittelevine lasten värityskirjoineen ja
hameenhelman pituuden mittaamisineen.
Avoimesta epäkohtien käsittelystä huolimatta seminaari oli hoitava
ja huumorin sävyttämä.
Miksi vain osa kokee trauman?
Heidi McKendrick totesi hengellisen trauman eli sielun haavan
vievän monesti hengelliseen kriisiin, johon voivat liittyä myös uupumus ja
masennus. Traumojen synty on aina yksilöllinen, ja usein jollakin muulla
elämänalueella haavoittuneet saavat helpommin myös hengellisiä traumoja.
McKendrick kertoi, että psykoterapiassa on tutkittu, miksi samoista
tilanteista jää toiselle trauma ja toiselle ei.
– Voi olla, että esimerkiksi jonkun lapsen kohdalla on ollut eri
herkkyyskausi, kun jotkut tapahtumat ovat tapahtuneet. Asiaan voivat vaikuttaa
myös persoonallisuuden piirteet tai se, että jollakin ollut empatiaa perheen
ulkopuolella. Se voi olla ratkaisevaa siinä, miksi hän ei traumatisoitunut.
McKendrickin mukaan hengellisen väkivallan kokemus on sen uhrille
äärimmäisen traumatisoiva, sillä kun vyyhtiin sotkettu Jumalakaan ei ehkä
lohduta häntä, yksinäisyys on syvää.
Traumasta voi kuitenkin eheytyä, kun sitä saa purkaa turvallisessa
ympäristössä. Vähitellen suruprosessin tavoin kokemus saa uuden merkityksen.
– Yksi tyypillinen uusi merkitys on alkaa auttaa muita, jotka ovat
kokeneet samaa.
Helmasyntinä
suorituskeskeisyys
Mitkä sitten ovat olleet tai ovat ne Helluntaiherätyksen
toimintamallit, joilla on kenties pohjimmiltaan tarkoitettu vain hyvää mutta
saatu ihmisiä rikki ja karkotettua seurakunnista?
Moni hengellisen väkivallan piirre sopii helluntailiikettä paremmin
kulttimaisiin lahkoihin, joilla on yksi kontrolloiva johtaja. Silti osa niistä,
kuten autoritäärinen johtamistyyli, kirjoittamattomat säännöt tai
lakihenkiset synti- ja sääntölistat, joihin seminaarin vastuuhenkilötkin olivat
kasvuvuosinaan törmänneet, nousivat esiin osana liikkeen historiaa.
McKendrick kommentoi myös helluntailaisuuden taipumusta
suorituskeskeisyyteen, joka pohjimmiltaan heijastaa vääristynyttä jumalakuvaa.
– Kysytään, mitä kuuluu, ja toinen vastaa,
että Herra on hyvä. On ajateltu, että omilla tunteilla ei ole mitään
merkitystä. Haavat pyritään kätkemään. Voi olla, ettei ihminen pysty olemaan
heikko ja haavoittuva edes Jumalan edessä, kun kuva hänestä on vääristynyt,
luennoitsija totesi ja sanoi itsekin omaksuneensa lapsena ankaran
jumalakuvan, johon kytkeytyi jatkuva riittämättömyyden kokemus.
Nykyongelmat valtarakenteissa?
Päivän aikana todettiin, että liikkeen
raikuleimmat vuodet lastenleirien yörukouskokouksineen ja lakihenkisine syntilistoineen
ovat takanapäin. Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen korosti, että siitä huolimatta on tärkeää
kysyä, mikä nykypäivän helluntailaisuudessa kaihertaa ihmisiä ja miten
yhteisöistä saataisiin entistä turvallisempia.
– Jotta tavoitteeseen
päästään, on katsottava, mitä vahinkoa olemme tehneet tai mitä haasteita nyt
on.
Yleisöstä nousi
yhtenä nykyhaasteena esiin valtarakenteet. Kyseltiin muun muassa, pitäisikö
vanhimmiston elinikäinen jäsenyys muuttaa määräaikaiseksi, jotta hengellisen
väkivallan mahdollisuus vähenisi.
Riihimäkeläinen Minna Mantila kertoi seminaarin tauolla miettineensä
paljon seurakunnallista vallankäyttöä.
– Ei välttämättä ole
tarkoitus olla autoritäärinen, mutta silti ihminen voi kokea sen autoritäärisenä.
Mantila kertoi
tulleensa seminaariin oikeastaan juuri valtaan liittyvien ongelmien vuoksi.
– Eivät nämä ole pelkästään menneisyyttä. Itse haluaisin olla
siinä joukossa, joka olisi ehkäisemässä sitä, ettemme enää tee väkivallan
uhreja, vaan enemmänkin voisimme muuttua turvalliseksi yhteisöksi, joka on se
tavoite.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...