Kuinka turvallinen yhteisömme on?

Puheet ylöstempauksesta ja Venäjän hyökkäyksestä syöpyivät monen 1970-luvun helluntaikasvatin mieleen. - Helluntaiseurakunnissa on menty paljon eteenpäin, jos mietitään, mitä lapselle voidaan kertoa, kirjailija Aila Ruoho (kesk.) sanoi paneelissa, jossa annettiin vinkkejä turvallisemman yhteisön luomiseksi. Kuva: Ruut Ahonen
Puheet ylöstempauksesta ja Venäjän hyökkäyksestä syöpyivät monen 1970-luvun helluntaikasvatin mieleen. - Helluntaiseurakunnissa on menty paljon eteenpäin, jos mietitään, mitä lapselle voidaan kertoa, kirjailija Aila Ruoho (kesk.) sanoi paneelissa, jossa annettiin vinkkejä turvallisemman yhteisön luomiseksi. Kuva: Ruut Ahonen

Mitä on hen­gellinen vä­kivalta? Mil­laista se oli helluntailiik­keessä takavuosina, ja esiintyy­kö sitä yhteisöissämme edelleen? Miten hengellisen väkivallan trau­moista voi toipua?

 

Muun muassa näihin kysymyk­siin tartuttiin 21. huhtikuuta Tur­vallinen yhteisö -seminaarissa Ke­ravan helluntaiseurakunnassa.

 

Hengellisten yhteisöjen kierou­tumia on puitu viime aikoina kir­joissa ja mediassa, mutta nyt hel­luntailiikkeessä harjoitettiin itse­tutkistelua ensimmäistä kertaa yleisötilaisuuden muodossa Hel­luntaikirkon ja Avainmedian aloit­teesta.

 

– Tarkoitus on katsoa peiliin ihan huolella ja samalla arvioida sitä, onko kritiikki ollut tasapai­noista vai yli- tai alimitoitettua, juontaja Niilo Närhi määritteli.

 

Kuin avoimuuden takeeksi päi­vän paneelikeskusteluun oli kut­suttu aihetta teoksissaan käsitel­leet kirjailijat Terho Miettinen ja Aila Ruoho sekä helluntailiik­keessä kasvanut ja siitä myöhem­min erkaantunut seurakuntaneu­vos Thorleif Johansson.

 

Päivän pääpuhujana toimi ka­nadalaisen yliopiston professori ja vaativan erityistason psykote­rapeutti Heidi McKendrick, joka asiantuntemuksensa lisäksi jakoi noin sadalle kuulijalle värikkäitä kokemuksia omasta helluntaihis­toriastaan Jeesuksen toista tule­musta käsittelevine lasten väritys­kirjoineen ja hameenhelman pi­tuuden mittaamisineen.

 

Avoimesta epäkohtien käsitte­lystä huolimatta seminaari oli hoi­tava ja huumorin sävyttämä.

 

 

Miksi vain osa kokee trauman?

Heidi McKendrick totesi hengel­lisen trauman eli sielun haavan vievän monesti hengelliseen krii­siin, johon voivat liittyä myös uu­pumus ja masennus. Traumojen synty on aina yksilöllinen, ja usein jollakin muulla elämänalueella haavoittuneet saavat helpommin myös hengellisiä traumoja.

 

McKendrick kertoi, että psyko­terapiassa on tutkittu, miksi sa­moista tilanteista jää toiselle trau­ma ja toiselle ei.

 

– Voi olla, että esimerkiksi jon­kun lapsen kohdalla on ollut eri herkkyyskausi, kun jotkut tapah­tumat ovat tapahtuneet. Asiaan voivat vaikuttaa myös persoonal­lisuuden piirteet tai se, että jolla­kin ollut empatiaa perheen ulko­puolella. Se voi olla ratkaisevaa sii­nä, miksi hän ei traumatisoitunut.

 

McKendrickin mukaan hengel­lisen väkivallan kokemus on sen uhrille äärimmäisen traumatisoi­va, sillä kun vyyhtiin sotkettu Ju­malakaan ei ehkä lohduta häntä, yksinäisyys on syvää.

 

Traumasta voi kuitenkin ehey­tyä, kun sitä saa purkaa turvalli­sessa ympäristössä. Vähitellen su­ruprosessin tavoin kokemus saa uuden merkityksen.

 

– Yksi tyypillinen uusi merkitys on alkaa auttaa muita, jotka ovat kokeneet samaa.

 

 

Helmasyntinä suorituskeskeisyys

Mitkä sitten ovat olleet tai ovat ne Helluntaiherätyksen toimintamal­lit, joilla on kenties pohjimmiltaan tarkoitettu vain hyvää mutta saa­tu ihmisiä rikki ja karkotettua seu­rakunnista?

 

Moni hengellisen väkivallan piirre sopii helluntailiikettä pa­remmin kulttimaisiin lahkoihin, joilla on yksi kontrolloiva johtaja. Silti osa niistä, kuten autoritääri­nen johtamistyyli, kirjoittamatto­mat säännöt tai lakihenkiset synti- ja sääntölistat, joihin seminaarin vastuuhenkilötkin olivat kasvu­vuosinaan törmänneet, nousivat esiin osana liikkeen historiaa.

 

McKendrick kommentoi myös helluntailaisuuden taipumusta suorituskeskeisyyteen, joka poh­jimmiltaan heijastaa vääristynyttä jumalakuvaa.

 

– Kysytään, mitä kuuluu, ja toi­nen vastaa, että Herra on hyvä. On ajateltu, että omilla tunteilla ei ole mitään merkitystä. Haavat pyritään kätkemään. Voi olla, et­tei ihminen pysty olemaan heik­ko ja haavoittuva edes Jumalan edessä, kun kuva hänestä on vää­ristynyt, luennoitsija totesi ja sa­noi itsekin omaksuneensa lapse­na ankaran jumalakuvan, johon kytkeytyi jatkuva riittämättömyy­den kokemus.

 

 

Nykyongelmat valtarakenteissa?

Päivän aikana todettiin, että liik­keen raikuleimmat vuodet lasten­leirien yörukouskokouksineen ja lakihenkisine syntilistoineen ovat takanapäin. Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikai­nen korosti, että siitä huolimatta on tärkeää kysyä, mikä nykypäi­vän helluntailaisuudessa kaiher­taa ihmisiä ja miten yhteisöistä saataisiin entistä turvallisempia.

 

– Jotta tavoitteeseen päästään, on katsottava, mitä vahinkoa olemme tehneet tai mitä haastei­ta nyt on.

 

Yleisöstä nousi yhtenä nyky­haasteena esiin valtarakenteet. Kyseltiin muun muassa, pitäisi­kö vanhimmiston elinikäinen jä­senyys muuttaa määräaikaiseksi, jotta hengellisen väkivallan mah­dollisuus vähenisi.

 

Riihimäkeläinen Minna Man­tila kertoi seminaarin tauolla miettineensä paljon seurakunnallista vallankäyttöä.

 

– Ei välttämättä ole tarkoitus olla autoritäärinen, mutta silti ih­minen voi kokea sen autoritää­risenä.

 

Mantila kertoi tulleensa semi­naariin oikeastaan juuri valtaan liittyvien ongelmien vuoksi.

 

– Eivät nämä ole pelkästään menneisyyttä. Itse haluaisin olla siinä joukossa, joka olisi ehkäi­semässä sitä, ettemme enää tee väkivallan uhreja, vaan enem­mänkin voisimme muuttua tur­valliseksi yhteisöksi, joka on se tavoite.

 

 

Ruut Ahonen

 



Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan