Entistä
harvempi suomalainen lukee Raamattua ja lähestyy rukouksessa Jeesusta.
Asia ilmeni Helluntaiherätyksen Syyspäivillä julkaistusta,
Kantar TNS:n toteuttamasta Suomen hengellistä tilaa kartoittaneesta
kyselytutkimuksesta.
Selvitys oli jatkoa vuosina 1994, 2002 ja 2008 tehdyille
vastaaville kyselyille. Lukuja vertailemalla selviää, että muutosmuutosvauhti
suomalaisten hengellisyydessä on kymmenen vuoden aikana ollut osin jopa raju.
Esimerkiksi Jeesusta rukoilevien osuus on laskenut kymmenessä
vuodessa kolmanneksen, 26 prosentista 18 prosenttiin. Niiden osuus, jotka
vuoden sisällä olivat osallistuneet kristilliseen tilaisuuteen, on pudonnut
43:sta 27 prosenttiin.
– Kehityskulku on lohdutonta katsottavaa. Ei-uskovien kontaktit
kristinuskoon ovat vähentyneet merkittävästi. Lisäksi vakaumus näyttää
siirtyvän aiempaa heikommin perheen perintönä sukupolvelta toiselle, kyselyn
puuhamies, Seurakunnan kasvu ry:n tutkija Heikki Tyrni toteaa.
Kyselytutkimuksen teetti Seurakunnan kasvu ry yhdessä Syyspäivien
ja TV7:n kanssa. Tämänkertainen aineisto koostuu yli tuhannen
15–74-vuotiaan suomalaisen haastatteluista.
Osin tulokset olivat vielä synkempiä kuin Kirkon
tutkimuskeskuksen uusimmassa, vuoden 2015 Gallup Ecclesiastica -kyselyssä.
Mediasisällöt eivät kiinnosta
Kyselyä edeltäneen vuoden aikana joka viides oli kuunnellut
hengellistä musiikkia (lähes kolmannes vuonna 2008), ja 15 prosenttia oli
katsonut televisiosta kristillistä ohjelmaa (19 prosenttia vuonna 2008).
Noin kymmenen prosenttia oli lukenut Raamattua ja yhtä moni
kristillistä lehteä tai kirjaa. Edellisessä tutkimuksessa vastaavat luvut
olivat 16 ja 21 prosenttia.
Seitsemän prosenttia oli seurannut kristillistä keskustelua
sosiaalisessa mediassa.
Niiden määrä, jotka olivat vuoden sisällä keskustelleet
henkilökohtaisesti jonkun kristityn kanssa Jeesuksesta, oli niin ikään pudonnut
seitsemään prosenttiin.
Vastauksissa näkyi selviä eroja eri väestöryhmien välillä.
Iäkkäimmillä kristilliset asiat ovat useammin osa arkea, kun taas
25–34-vuotiaista yli puolella ei ollut käytännössä mitään kontaktia
kristillisyyteen edeltäneen vuoden aikana.
Mielenkiintoisena voi pitää havaintoa, että ammatillisen
peruskoulutuksen saaneista 14 prosenttia kertoi rukoilleensa Jeesusta, kun
taas akateemisesti koulutetuista näin sanoi 22 prosenttia ja
ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneista peräti 24 prosenttia.
Uskovainen kymmenys
Myyrmäen helluntaiseurakunnan pastorina työskentelevä Heikki
Tyrni tulkitsee tutkimustuloksia siten, että suuri joukko suomalaisista on
yhä selkeämmin ei-uskovia.
– Kymmenen vuoden takaisesta tutkimuksesta näimme, että elopelloilla
on sato valmiina leikattavaksi. Edelleen meillä on pellot ja leikattavaa,
mutta määrät ovat huomattavasti pienentyneet, Tyrni havainnollistaa.
Seurakunnan kasvu ry:ssä tutkimustulosten toivotaan
herättävän seurakuntaväkeä.
– Toivomme, että seurakuntina lähdemme eteenpäin sekä rukouksessa
että tavoittavassa työssä ja uskallamme ottaa riittävän voimakkaita askelia,
jotta suunta saadaan kääntymään. Yksi tällainen asia on uusien seurakuntien
perustaminen. Keski-Euroopassa se on monin paikoin ollut avain kasvuun ja
muutokseen.
Uutena osiona tutkimuksessa selvitettiin vastaajien
henkilökohtaisia uskomuksia ja hengellisiä kokemuksia. 18 prosenttia kertoi
uskovansa, että Jeesus sovitti ristillä hänen ja koko maailman synnit, ja
joka kymmenes, että taivas ja helvetti ovat olemassa.
Jeesukseen uskomista ja parannuksen tekoa piti syntien
anteeksi saamisen ehtona yhdeksän prosenttia vastaajista.
Yhtä moni vastasi myöntävästi kysymykseen ”Koetko olevasi
uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?”. Tämä
kysymys oli esitetty myös aiemmissa tutkimuksissa, ja yllättäen siihen
myönteisesti
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...