”Meillä on hyvä maine”

Kristillisen koulun kasvutarina rohkaisee kohtaamaan lapsia

Jotkut lapset ovat tulleet kouluun rikkinäisinä ja epävarmoina ja tulleet täällä näkyväksi, rehtorit Hanna-Leena Forsman ja Mari Vesin kuvailevat.
Jotkut lapset ovat tulleet kouluun rikkinäisinä ja epävarmoina ja tulleet täällä näkyväksi, rehtorit Hanna-Leena Forsman ja Mari Vesin kuvailevat.

Aurinko paistaa järvenpääläisellä omakotitaloalueella. Pari hevosta katselee tyytyväisenä aitauksesta. Lenkkeilijä ulkoiluttaa koiraa kohti mäennyppylää, jonka huipulla loistaa Keski-Uudenmaan kristillinen koulu.

 

Koulun tarina on yksityiskoululle tyypillinen. Oli vuosi 1998, ja joukko keskiuusimaalaisia halusi tarjota lapsilleen kristillistä kasvatusta Keravalla.

 

Ensimmäinen opettaja Elli Meklin pesi 40-vuotispäivänään pulpetteja, jotta koulu saatiin alkamaan syksyllä 2000. Myöhemmin koulu muutti Järvenpäähän.

 

Koulu on kasvanut noin kymmenellä oppilaalla vuodessa. Vuonna 2009 saatiin pysyvä toimilupa alakoululle ja 2017 yläkoululle. Nyt koulussa on parisataa oppilasta.

 

 

Kasvun salaisuus

Vs. rehtori Hanna-Leena Forsman ja apulaisrehtori Mari Vesin vetäytyvät toimistoonsa oppituntien loputtua. Vähän väliä joku koputtaa oveen. Ilmapiiri on myönteinen, ja elämänmakuinen pöhinä on vallannut rakennuksen.

 

 

Mikä on koulun kasvun salaisuus?

 

– Pysyvän opetusluvan saamisen jälkeen olemme pystyneet luomaan hyvän kulttuurin yläkouluun. Oppilaat haluavat pysyä meillä murrosiän saavutettuaankin, Mari Vesin kertoo.

 

– Meillä puututaan kiusaamiseen tehokkaasti, ja se puhuttelee niitäkin perheitä, jotka eivät tule kristillisestä taustasta, Hanna-Leena Forsman jatkaa.

 

Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla on hyvä maine ja ilmapiiri. Sisäilmaongelmat, jotka ovat tyypillisiä vanhoissa koulurakennuksissa, eivät juuri vaivaa. Oppimisympäristö on turvallinen.

 

Kasvava asuinalue vetää ihmisiä puoleensa. Osa perheistä muuttaa Järvenpäähän koulun vuoksi, ja noin puolet oppilaista asuukin jo lähikoulualueella.

 

 

Kutsumustyö

Koulun nettisivuilta löytyy 1 300-sivuinen opetussuunnitelma. Puolet siitä on valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja osa on työstetty yhteistyössä kunnan tai kristillisten koulujen kanssa. Sen laadintavuosi oli raskas.

 

– Rehtorit työstivät sitä, ja opettajat osallistuivat myös. Raskaan vuoden vaikutukset näkyivät pitkään, Vesin ja Forsman toteavat.

 

Molemmat rehtorit kertovat olevansa kutsumustyössä. Jumala on johdattanut työhön, jolla on elämää muuttavaa merkitystä.

 

He ovat saaneet nähdä työnsä yliluonnollisia tuloksia.

 

– Jotkut lapset ovat tulleet kouluun rikkinäisinä ja epävarmoina ja tulleet täällä näkyväksi. Toiset ovat löytäneet oman arvonsa toipuessaan edellisen koulun kiusaamistaustasta. Jotkut ovat jopa löytäneet suhteen Jeesukseen, rehtorit iloitsevat.

 

 

Tilanpuute estää markkinoimasta

Ympäröivä arvomaailma muuttuu nopeasti. Opettajat keskustelevat oppilaittensa kanssa avoimesti vaikeistakin asioista. Opetushallitus on ohjeistanut kouluja sukupuolinormien suhteen, mutta perusopetuslaki ei ole vielä muuttunut. Työtä ei siis ole rajoitettu, ja toimilupa perustuu kristillisiin arvoihin.

 

– Oikeuksien puolesta olisi tarvittaessa taisteltava, Mari Vesin toteaa.

 

Kristityt kansanedustajat ovat taistelleet koulun puolesta jo aikaisemmin. Arvonlisäveron poistaminen rakennushankkeista yksityiskoulujen osalta mahdollistaisi myös kristillisten koulujen rakennusunelmien toteutumisen.

 

– Tilanpuute estää meitä markkinoimasta kouluamme, vaikka toimilupa sallisi runsaankin  kasvun, Vesin kertoo.

 

– Unelmoimme siitä, että runsaan vuoden päästä meillä olisi vanhan liikuntasalirakennuksen tilalla uusi lisärakennus, jossa olisi tiloja päiväkodille ja koululle, Forsman jatkaa.

 

 

”Halusimme jutella opettajan kanssa”

Kristilliset koulut ovat kasvussa myös muualla Suomessa. Se on helppo ymmärtää, kun kuuntelee Vesinin ja Forsmanin tunnelmia. Järvenpäässä opettajat rukoilevat päivittäin yhdessä, ja heillä on läheiset suhteet sekä toisiinsa että oppilaisiin.

 

Kummankin omat lapset ovat koulun oppilaita. Kristillinen koulu onkin kuin pieni maaseudun kylä, jossa kaikki kasvattavat kaikkia. Sisarukset Jade, 15, ja Lumia Lehtonen, 13, ovat opiskelleet kristillisessä koulussa päiväkodista saakka. Heidänkin äitinsä toimii opettajana samassa koulussa.

 

– Täällä kysellään oppilaiden mielipiteitä asioista. Se on mielestäni reilua, Lumia Lehtonen iloitsee.

 

– Viime viikolla halusimme mennä opettajan autoon retkellä, jotta pääsisimme juttelemaan hänen kanssaan, Jade Lehtonen valaisee.

 

Jade ja Lumia Lehtosen mukaan usko on koulussa itsestään selvä asia. Kumpikin suosittelisi koulua myös sellaiselle, joka ei vielä usko.

 

Miksi?

 

– Meillä on hyvä ilmapiiri!

 

– Oppilaat eivät juurikaan käytä päihteitä.

 

– Ja jos omassa koulussa opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaiden asioista, kannattaa tulla tähän kouluun.

 

 

Henna Saarinen



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan