Tammie on työssä radiossa ja iloitsee siitä, että on nyt löytänyt ystäviä. Zac kouluttautuu nuorisopastoriksi. Hän on mielestään oppinut tuntemaan paremmin ei vain Jumalaa, vaan myös itseään. Hassan on löytänyt uudestaan kertaalleen jo melkein kadottamansa uskon siemenen.
Siinä muutaman oppilaan kokemuksia Fidan tuella viime syksynä toimintansa käynnistäneestä raamattukoulusta Irakin Kurdistanin Erbilissä.
Raamattukoulutus on osa Fidan tavoitetta moninkertaistaa johtajien määrä niissä seurakunnissa, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. Holy Bible Institute kuuluu Ankawan Assemblies of God -helluntaiseurakunnalle. Oppilaitoksen perustamisessa keskeinen osa oli Fidan raamattukoulujen ja lähetystyöntekijöiden kouluttajalla Ulf Strohbehnillä.
Jeesusta entisille muslimeille
Strohbehn piti oppilaitoksessa ensimmäisen kurssin kristologiasta, koska maassa ei kukaan ollut vielä aikaisemmin opettanut kyseisestä aiheesta vapaakristillisissä seurakunnissa.
Kristologia vastaa kysymykseen, kuka on Jeesus Kristus. Tällä kurssilla Jeesus esiteltiin erityisesti kuninkaana, pappina ja profeettana, sen jälkeen, kun oli ensin osoitettu, että hän on todellinen Jumala ja todellinen ihminen.
Kristologiaan liittyen Irakin tulevien seurakuntien perustajien ja johtajien koulutuksessa on Strohbehnin mukaan kolme erityisen tärkeää aihepiiriä.
– Ensiksikin on huomioitava, että kaikki tapahtuu islamilaisessa kontekstissa. Opiskelijoiden pitää siis oppia, mitä muslimit ajattelevat Jeesuksesta ja missä Raamattu ja Koraani toisaalta pitävät yhtä ja toisaalta eroavat toisistaan.
– Muslimitaustaisille ihmisille Jeesuksen merkitys tulee erityisen tärkeäksi tietyillä elämänalueilla, kuten pelastusvarmuuden kokemisessa.
Toiseksi, raamatunopetuksessa on tärkeää käyttää hyväksi paikallista kulttuuria. Strohbehn liitti omaan opetukseensa esimerkiksi monia kurdilaisia sananlaskuja.
– Leipä on heille pyhä asia, minkä vuoksi on hyvin otollista puhua Jeesuksesta elämän leipänä. Keski-idän ihmisille on luonteenomaista suorastaan uhrautuva vieraanvaraisuus, mikä taas auttaa ymmärtämään Jumalan suhtautumista ihmiseen.
Traditionaalisia näkemyksiä
Assemblies of God -seurakunta ja sen raamattukoulu sijaitsevat Erbilin kaupungin perinteisesti kristillisessä kaupunginosassa.
Irakissa toimii vanhoja kristillisiä yhteisöjä, jotka ovat siinä määrin perinteisiinsä sidottuja, että niitä voidaan lähes verrata etnisiin ryhmiin.
Keskeisimmät näistä yhteisöistä ovat kaldealaiskatolinen kirkko, joka tunnustaa paavin piispakseen, ja idän assyrialainen kirkko, joka on Pohjois-Irakin suurin kristillinen yhteisö.
Opetuksessa on huomioitava oppilaiden kulttuuritausta myös tältä osin.
– Mitä kristologiaan tulee, näiden kahden kirkkokunnan välillä on eroja. Eroja on myös siinä, miten me ja heidän kirkollinen traditionsa ymmärtävät Jeesuksen merkityksen, Strohbehn sanoo.
– Meille esimerkiksi Jeesus on välitön välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä, ja me kieltäydymme tunnustamasta muita välimiehiä tai Jumalan edustajia, kuten Mariaa tai Rooman paavia.
– Opiskelijoiden tulevaa työkenttää silmällä pitäen voi sanoa seuraavasti: Islamiin verrattaessa on tärkeää tietää Jeesuksen jumaluudesta. Perinteisten kirkkojen piirissä kannattaa taas korostaa hänen ihmisyyttään, koska esimerkiksi joidenkin Koptikirkon haarojen Jeesus-kuva on hyvin yli-inhimillinen.
Harhaoppien ennaltaehkäisyä
Strohbehn toteaa, että on erittäin tärkeää välittää raamatullinen jumalakuva Irakin vapaakristillisten seurakuntien ensimmäisen polven johtajille.
– Silloin voimme ehkäistä ennalta harhaoppien muodostumista ja painottaa uskomme keskipistettä, Jeesusta Kristusta. Jeesus on paljon enemmän kuin pelkkä opiskelun aihe. Sen saatoin myös havaita opiskelijoitteni elämässä. Opetuksen kautta he oppivat tuntemaan Jeesusta paremmin, ja monien ”sydän oli ylitsevuotavainen”.
Jotkut opiskelijoista olivat myös Isisin vuoksi pakolaisia omassa maassaan. Strohbehn kertoo, että monet heistä olivat olleet ennen pakoaan nimikristittyjä tai muslimeja.
– Kaikki sanoivat kuitenkin tulleensa todella uskoon vasta seurakunnan toiminnan kautta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...