”Klassista musiikkia arvostetaan kyllä yhä seurakunnissa”

On arvokasta, että seurakunnalla on mahdollisuus tarjota paikka musiikin opiskelemiseen, Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malin kertoo. Saalem-seurakunnassa majaansa pitävä koulu on perustettu vuonna 1983.
On arvokasta, että seurakunnalla on mahdollisuus tarjota paikka musiikin opiskelemiseen, Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malin kertoo. Saalem-seurakunnassa majaansa pitävä koulu on perustettu vuonna 1983.
Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malinin mukaan oppilaiden soitinvalinnat ovat painottuneet tiettyihin hittisoittimiin viime vuosina.

– Meillä on paljon pianisteja, huilisteja, viulisteja ja laulajia.

Malinin yksi lähivuosien unelmista olisikin nähdä koulun soitinkirjon laajenevan. Jos lapsi haluaisi ryhtyä soittamaan vaikkapa pasuunaa, klarinettia, trumpettia tai tuubaa, opiskelupaikka irtoaisi heti.

Erilaisia soittimia esitellään nyt Saalemin lapsityön skidikirkoissa ja musiikkikoulun musiikkileikkikoulussa.

– Toivon, että meillä voisi nykyisen yhden sijaan olla lähitulevaisuudessa monta muskariryhmää, koska sieltä alkaa kaikki.

Musiikkikoulu seurakuntaa rikastamassa

Saalemin yhteydessä toimiva Helsingin kristillinen musiikkikoulu on perinteisin Suomen helluntaiseurakuntien musiikkikouluista. Se perustettiin vuonna 1983 seurakunnanjohtaja  Kai Antturin (1926–2009) vaikutuksesta. Antturin ideana oli, että musiikkikoulu tuottaisi uusia soittajia ja laulajia seurakunnan jumalanpalveluselämän tarpeisiin.

Onko Antturin ajatus jo täysin museoitunut, vai vieläkö Saalemissa nähdään musiikkikoulu kokouselämän rikastajana?

– Uskon, että alkuperäinen ajatus on yhä osittain ajankohtainen. Jo se on hienoa, että seurakunnalla on tarjota paikka, jossa voi opiskella musiikkia.

– Ylipäätään näen koulussa paljon potentiaalia. Toimimme pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon kristittyjä eri seurakunnissa.

Varsin moni eteläisen Suomen seurakunnissa vaikuttava musiikki-ihminen onkin jossain vaiheessa opiskellut Saalemin koulussa. Takavuosina myös musiikkikoulun bändiluokalla oli pöhinää. Bändikoulussa opiskeli ja opetti monia 1990- ja 2000-luvuilla vaikuttaneita gospelmuusikoita. Nyt ajatusta hiipuneesta bändiopetuksesta on viritelty jälleen uudelleen.

– Ajatus voisi olla vaikka se, että valmis ylistysryhmä pääsisi kehittymään ammattilaisen ohjauksessa.

Johtajille koulutusta

Helsingin kristillinen musiikkikoulu on keväällä toteuttamassa jälleen kuoron- ja orkesterinjohdon kurssin, jossa neljän intensiivisen viikonlopun puitteissa osallistuja pääsee syventämään osaamistaan musiikin johtajana.

– Moni seurakunta voisi panostaa omaan musiikkijohtajaansa lähettämällä tämän kurssille, Malin kannustaa.

Kurssilla otetaan haltuun orkesterin ja kuoron johtamista ammattilaisten ohjauksessa. Ohjelmisto on monipuolinen, kurssilaiset johtavat materiaalia alkaen sekakuoroteoksista  Bachin kautta amerikkalaiseen ylistysmusiikkiin. Opettajina ovat Juha Törmä, Jyri Nissilä ja Teemu Hämäläinen, kaikki kokeneita orkesteriammattilaisia. Kurssilaiset saavat johdettavakseen niin kuoron ja jousiorkesterin kuin puhallinorkesterinkin. Kurssi huipentuu hengellisen musiikin kevätkonserttiin, jossa johtajat pääsevät vielä hiomaan oppimaansa elävän yleisön eteen.

Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, mikä kertonee siitä, että koulutukselle on kentällä kysyntää.

Musiikinopetus kehittynyt

Ennen kaikki oli paremmin – tai ainakin selkeämpää.

Kun seurakunnan edessä soitti puhallinorkesteri joka sunnuntai, oli nuorella soittajallakin edessään selvä urapolku: muutaman vuoden harjoittelulla saattoi päästä säestämään ehtoolliskokouksen lauluja. Puhallinorkestereita on helluntaiseurakunnissa yhä muutamia, mutta soittajat painottuvat senioreihin.

Musiikkiopistomaailma on aiemmin Palmgren-konservatorion apulaisrehtorina toimineen Eeva Kaisa Malininkin, 34, mukaan muuttunut viime vuosina.

– 1980-luvulla saattoi vielä musiikkiopistoissa olla opettajia, joilla ei ollut lainkaan pedagogista koulutusta. Niin sanottu venäläinen koulukunta oli voimissaan ja musiikin opiskelussa painotettiin pienestä pitäen ankaraa harjoittelua ja toistoa. Tähtäimessä oli ammattilaisuus.

Nyt musiikin maailmaan mennään oppilaslähtöisemmällä pedagogiikalla, pitkälti leikin ja omaehtoisen tutustumisen kautta. Kurssitutkintojen maailma avautuu vähitellen, kun lapsi ja nuori saavuttaa tietyn taitotason.

Opiskelu kannattaa

Kun lapsi nykyisin aloittaa klassisen musiikin harrastamisen, ajatuksissa on yhä harvemmilla vanhemmilla elämänmittainen ura, saati ammattilaisuus.

– Nykyisin tulee jatkuvasti tutkimustietoa musiikin opiskelemisen positiivisista vaikutuksista lapseen. Vanhemmat ovat tästä hyvin perillä.

Nykylapset kasvavat maailmassa, jossa on mahdollisuus aiempia sukupolvia monipuolisempiin valintoihin. Enää musiikkiopistot eivät esimerkiksi ole aina tilanteessa, jossa lapsia karsittaisiin aloituspaikoille.

– Pääsykoemenestys ei kyllä toisaalta tutkimustenkaan mukaan ole korreloinut myöhemmän opintomenestyksen kanssa, Eeva Kaisa Malin sanoo.

– Motivaation säilymiseen vaikuttaa moni asia alkaen opettajan ja oppilaan suhteesta perheen tuen kautta kavereiden vaikutukseen.

Ystäväpiirin merkitys näkyy erityisesti poikien kohdalla.

– Saa olla todella päättäväinen, jos on ainoa poika koulussa, joka jaksaa yläasteen läpi kulkea huilu kainalossa.

Joskus musiikki voi tukea elämän muita osa-alueita. Opiskelijoissa on esimerkiksi lapsia, joilla on tarkkaavaisuushäiriö.

– Opiskelu kehittää keskittymistaitoa ja hienomotoriikkaa, sekä omien tunteiden ilmaisemista. Instrumenttivalinta tosin on tehtävä huolella, eikä adhd-lapsen välttämättä kannata aloittaa esimerkiksi juuri viulun soitolla – tosin on niitäkin pedagogeja, jotka pystyvät ohjaamaan tarkkaavaisuushäiriöistä lasta vaativienkin soittimien kanssa.

Vanhemmat mukaan

Klassisen musiikin harrastaminen ei ole vain lasten ja nuorten asia. Moni keski-ikäinenkin aloittaa soittamisharrastuksen: osa ensimmäistä kertaa, osa virittelee nuoruudessa hiipunutta taiteilua.

– Tietysti hienomotoriikka ei viisikymppisellä kehity enää samalla tavalla kuin lapsella. Toisaalta jos on soittanut edes vähän joskus nuorempana, tietyt asiat toimivat läpi elämän.

Keväällä musiikkikoulussakin järjestetään konsertti, johon etsitään koululaisten rinnalle soittamaan isiä, äitejä, serkkuja ja vaikka isovanhempia – monia pitkästä aikaa.

– Jos soittotaitoa on vähänkin, voidaan tehdä sovitus, jossa aikuinen soittaa lapsen kanssa.

”Ei nopeita tuloksia”

Onko klassiselle musiikille yhä sijaa seurakunnissa? Vieläkö lapset ja nuoret saavat viulut ja pasuunat käsiinsä?

– Taistelu on kyllä kova. Esimerkiksi pelit haastavat meitä kaiken aikaa. Niissä onnistumisen ja kehittymisen tunteen voi saavuttaa nopeasti. Klassisen musiikin harrastamisessa taas ei synny nopeita tuloksia. Kehityskaari on usein pitkä.

Eeva Kaisa Malin puhuu sen puolesta, että orkesterisoittimia osattaisiin hyödyntää myös nuorten musiikissa.

– En soimaa sitä, että tietynlainen puhallinorkesterityyli on nyt poissa muodista. Nuoria ei voi pakottaa mihinkään. Meidän kasvattajien tehtävänä olisi luoda sovituksia ja olla tuomassa monipuolisemmin eri instrumentteja osaksi nuortenkin yhtyeitä.

Musiikkikoululla itsellään on Malinin mukaan tärkeä tehtävä laajemminkin.

– Kristillisenä musiikkikouluna näemme arvokkaana sen, että maallistuvassa ajassa voimme olla kasvattamassa lapsia ja nuoria kristillisiin arvoihin.

– Opetushenkilöstö on säännöllisesti kerran viikossa jopa useiden vuosien ajan läheisessä kontaktissa oppilaan kanssa, jolloin opettajan omalla esimerkillä voi olla suuri vaikutus lapsen ja nuoren elämään.


Verkkosivuilla RV-TV:ssä Eeva Kaisa Malin kertoo minkälaista voisi olla unelmien seurakuntamusiikki.

Orkesterin- ja kuoronjohdon kurssille voi ilmoittautua 19. helmikuuta saakka. Lisätietoja: www.kristillinenmusiikkikoulu.fi.


Anssi Tiittanen


Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan