Luonto voi olla armoton ja julma. Lisäksi ihminen käyttää usein vahvemman oikeutta ja toimii väkivaltaisesti lähimmäisiään kohtaan. Luonnon selviytymistaistelusta huolimatta ihmiset näyttävät kykenevän myös moraaliseen ylevyyteen, sovintoon ja rauhaan.
Mistä tämä kertoo? Onko uskottavaa puhua Jumalan tuomasta rauhasta? Entä mitä rauha olemukseltaan on? Muun muassa nämä haastavat filosofiset kysymykset nostettiin esille Jyväskylän Kirkkopäivillä 17.–19. toukokuuta. Veritas Forumin keskustelutilaisuuden teemana oli ”Kertooko ihmisen kyky rauhaan Jumalasta vai ei?” Kysymystä pohtivat teologian tohtori Lauri Kemppainen ja filosofi Onni Hirvonen.
Ihmisenä väkivallan ja kuoleman maailmassa
Rap-artistinakin tunnettu pastori Lauri Kemppainen pohjusti keskustelua omien kokemustensa kautta.
– Seurakunnan päiväkerhossa minulle luvattiin pienenä, että Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen eikä ihminen. On kuitenkin aivan selvää, että tässä väkivaltaisessa maailmassa molemmat pelkäävät, hän aloitti.
– Onkin tavallista, että uskonsa menettäneet tai uskonkriisissä riutuvat ihmiset viittaavat juuri maailman väkivaltaisuuteen. He toteavat, ettei näin julman maailman takana voi olla Jumalaa.
Kemppainen viittasi myös valistusfilosofi David Humen väitteeseen, jonka mukaan saalistaan raatelevien petoeläinten olemassaolo ei anna tukea ajatukselle luomakuntaansa rakastavasta Luojasta. Evoluution historian valossa näyttää Kemppaisen mukaan selvältä, ettei uutta voi kehittyä ilman väkivaltaa: elämän kiertokulku vaatii syntymän ja kuoleman, kasvamisen ja mätänemisen jatkuvaa vuorovaikutusta. Tässä mielessä kuolema on sekä haudankaivaja että kätilö.
Forumin keskustelussa Hirvonen ja Kemppainen pureutuivat syvälle väkivallan ja rauhan perusolemukseen. Ihmisen kykyä sovussa elämiseen valotettiin filosofian ja teologian näkökulmista sekä käytännön esimerkein.
– Kristillinen eskatologia ei oikein motivoi ihmisiä kamppailemaan rauhan puolesta, koskarauha joka tapauksessa tulee, filosofi Onni Hirvonen huomautti.
Jännitteinen suhde rauhaan
Lauri Kemppaisen mukaan kristillisen uskon suhde väkivaltaan on monella tavalla jännitteinen. Raamatun suuri kertomus kulkee paratiisin harmoniasta Kristuksen ristinkuoleman kautta näkyyn uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Lopulta rap-pastori päätyikin etsimään toivon horisonttia Raamatun sanomasta.
– Sen, että niin usein kavahdamme maailman väkivaltaisuutta, ei tarvitse johtaa meitä Jumalan kieltämiseen. Asia voisi olla pikemminkin päinvastoin, Kemppainen totesi. Joka toinen vuosi pidettävät
Kirkkopäivät on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtakunnallinen ja kaikille avoin kaupunkifestivaali, jonka ohjelmatarjonta luo avaran ikkunan 2000-luvun kirkkoon. Tänäkin vuonna kolmipäiväiseen ohjelmaan oli saatu mahtumaan noin 80 erilaista tilaisuutta.
Monet yleisötilaisuuksien teemoista ja esiintyjävieraista olivat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia. Puheohjelmissa käsiteltiin esimerkiksi ympäristövastuuta, digitaalisuutta, kirkon julkisuuskuvaa ja kehitystä kohti moniuskontoista yhteiskuntaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...