Keuruulla onnistunut jumalanpalvelusuudistus

Johtava pastori Tuomas Harri esittelemässä seurakunnalle uudistuksen sisältöä. Kokeilu jatkuu kevään ja jatkosta päätetään sen jälkeen. Kuva: Mikko Halonen
Johtava pastori Tuomas Harri esittelemässä seurakunnalle uudistuksen sisältöä. Kokeilu jatkuu kevään ja jatkosta päätetään sen jälkeen. Kuva: Mikko Halonen
Kun Tuomas Harri aloitti Keuruun helluntaiseurakunnan uutena pastorina syksyllä 2014, seurakunnan johto oli juuri saanut tulokset yhteisön ”terveydentilaa” arvioivasta Seurakunnan luontainen kehitys -tutkimuksesta. Tulos oli vanhimmistolle yllätys: heikoin ja eniten kehittämistä vaativa osa-alue oli seurakuntalaisten mielestä jumalanpalvelus.

Työntekijät ja vanhimmat olivat olettaneet, että jumalanpalvelukset koettiin yleisesti antoisina ja kehittämistoimia tarvittaisiin enemmän seurakunnan muilla sektoreilla. Mutta SLK-tutkimus antoi tilanteesta toisenlaisen kuvan.

– Vanhimmat eivät yrittäneet selittää ihmisten kokemusta pois vaan päättivät kiinnittää erityistä huomiota jumalanpalveluksen kehittämiseen, johtava pastori Tuomas Harri kertoo.

Selvitystyötä uudistuksen pohjaksi

Seuraavaksi työryhmä tarttui SLK-tutkimuksen ohjeita seuraten seurakunnan ”heikoimpaan lenkkiin”. Johtavan pastorin, yhden vanhimman ja kahden seurakuntalaisen muodostama ryhmä työskenteli määrätietoisesti noin puoli vuotta.

– Keskustelimme paljon seurakuntalaisten kanssa, pyysimme heiltä tarkentavaa palautetta ja pyrimme ymmärtämään paremmin sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat ihmisten kokemukseen jumalanpalveluksesta. Sen pohjalta työryhmä kokosi ohjepaketin, joka annettiin jumalanpalveluksia suunnittelevien vastuuhenkilöiden käyttöön, Tuomas Harri kertaa vuosien 2014–2015 työskentelyä.

Ohjeistuksessa kaikki jumalanpalveluskokemukseen vaikuttavat tekijät, myös pienet käytännön asiat, pyrittiin ottamaan huomioon. Seurakunnan johtotiimissä pohdittiin, miten jumalanpalvelus voisi tukea enemmän ihmisten tarpeita ja keskinäistä kohtaamista. Vastuu jumalanpalveluksen kehittämistyöstä annettiin parille henkilölle, jotka valittiin myös johtotiimiin.

Aikataulu ja rakenne uusiksi

– Syksyllä 2016 päätimme ryhtyä järjestämään kello 11 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen joka sunnuntai ”jatkot”, kirkkokahvit, jonne seurakuntalaiset saivat jäädä juttelemaan ja tapaamaan toisiaan. Huomasimme, että tällä oli heille tärkeä merkitys, Harri kertoo.

Loppusyksyllä 2016 seurakunnalle tuotiin hyvin valmisteltu esitys jumalanpalveluksen ajan ja rakenteen uudistamisesta. Tämä varsin iso muutos hyväksyttiin seurakunnan kokouksessa, ja sitä alettiin toteuttaa vuoden 2017 alusta.

Uudessa mallissa jumalanpalveluksen ajankohta siirtyi myöhäiseen iltapäivään. Seurakunnan ovet avataan nykyisin sunnuntaisin kello 14.30, jolloin tarjolla on kahvia. Tasan kello 15 alkaa raamatunopetus. Siinä käsitellään systemaattisesti seurakunnan opetussuunnitelmaan kuuluvia aihepiirejä. Tilaisuus pidetään alasalissa, mikä antaa mahdollisuuden myös kuulijoiden kysymyksiin ja aiheen yhteiseen työstämiseen. Kolme varttia kestävän opetuksen aikana sekä sen jälkeen tarjolla on pikkupurtavaa kahvin kanssa. Vuorovaikutus luo tilaisuuteen kotoisan ilmapiirin.

Pienen siirtymätauon jälkeen kello 16 alkaa kirkkosalissa jumalanpalvelus, joka suunnitellaan myös muita kuin seurakunnan jäseniä ajatellen. Seurakunnassa on huomattu, että alasalin yhteisöllinen kokemus siirtyy ihmisten mukana myös jumalanpalvelukseen.

Juontajalla on tärkeä rooli. Hänen vastuullaan on jumalanpalveluksen sisällön ja aikataulun koordinointi yhteisen ohjeistuksen pohjalta.

– Ennen juontaja järjesteli yksinään jumalanpalvelusten ohjelman. Nyt ne suunnitellaan ja toteutetaan tiimityönä juontajan johdolla, Harri kertoo.

Seurakuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön

Jumalanpalveluksen toteuttamisideat syntyvät nykyisin Keuruulla seurakuntalaisten keskuudessa. Tilaisuuksista vastaa useita tiimejä, toistakymmentä juontajaa ja musiikkiryhmää sekä parikymmentä puhujaa. Saarnan aihe on etukäteen juontajan tiedossa. Musiikkivastaava kokoaa hänen esittämiensä toiveiden mukaan teemaan sopivaa musiikkia.

Saarna kestää korkeintaan 20–25 minuuttia ja koko jumalanpalvelus reilun tunnin.

Jumalanpalvelusten vastuutiimit tekevät sisältösuunnitelmat puoleksi vuodeksi kerrallaan. Nyt ne ovat selvillä kesän loppuun saakka.

Tiedottamisessa hyödynnetään verkkoa: tilaisuuksien tiedot ovat ennakkoon Google Docsissa kaikkien vastuunkantajien nähtävillä.

– Kun yhdelle tiimille lankeaa suunnitteluvastuu vain pari kertaa kaudessa, jumalanpalvelusten luovaan ideointiin ja suunnitteluun jää reilusti aikaa, pastori huomauttaa.

”Jatkuva yhteisen oppimisen prosessi”

Tuomas Harrin mukaan jumalanpalvelus on monin tavoin seurakuntaelämän ytimessä. Myös ympäröivän kulttuurin murros ja sukupolvien kipupisteet heijastuvat siihen.

Pastori listaa joukon näkökohtia, jotka ovat tärkeitä jumalanpalveluksen kehittämisessä. Niitä ovat erilaisten ihmisten ja odotusten moninaisuus, eri ikäryhmien huomioon ottaminen, osallistavuus, keskinäinen palvelu, musiikin monipuolisuus ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

– Yhteisönä seurakunta heijastaa luonnollista erilaisuutta, diversiteettiä. Siksi myös jumalanpalvelusten sisällöissä, musiikissa ja toteutustavoissa pyrimme tietoisesti eroon yhdenmukaistavasta linjasta, Harri sanoo.

Uudistus on vaikuttanut Keuruulla piristävästi seurakunnan elämään. Tilaisuuksiin on tullut uutta Raamatun opetuksesta kiinnostunutta väkeä, varsinkin 30–40-vuotiaita. Seurakunnan johdon saama myönteinen palaute on ylittänyt rohkeimmatkin odotukset, vaikka sieltä täältä kuuluu myös yksittäisiä soraääniä.

– Seurakuntalaisilta kerätään edelleen säännöllisesti palautetta. Näin jumalanpalveluksen kehittämistyöstä on muodostunut meille jatkuva yhteisen oppimisen prosessi, pastori summaa.


Leevi Launonen

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan