Keskustelua körttiläisyydestä helluntaiseurakunnassa
Viikonloppuna järjestetyillä Herättäjäjuhlilla Vantaalla
pidettiin myös ekumeeninen tilaisuus, jonka aiheena oli "Herännäisyys ja kirkot:
juuret ja jäljet". Myyrmäen helluntaiseurakunnan Liesikappelissa järjestettyyn paneeliin osallistui eri kirkkojen
edustajia: Harri
Kröger Helluntaikirkosta, Eero Junkkaala evankelis-luterilaisesta kirkosta, isä Toan Tri Nguyen katolisesta kirkosta sekä isä
Mikael Sundkvist Suomen ortodoksisesta kirkosta. Aiheen alustuspuheenvuoron piti lapsi-
ja perhetyön pastori Eeva-Kaisa Rossi Jyväskylän seurakunnasta Vaajakoskelta.
Rossi kertoi,
että körttiläinen teologia kiteytyy Siionin virsiin. Niiden veisaaminen on
keskeinen körttiläinen elämäntapa.
– Veisaaja
kääntyy sisäänpäin tutkimaan omaa sydäntään ja anomaan Jumalalta apua hätäänsä.
Toisten herättämiseen virret eivät juuri kehota.
Tämä onkin
yksi piirre, jota pidetään körttiläisyyden heikkoutena: pitäisi ohjata myös
uskosta osattomia ihmisiä Jumalan armon pariin. Paneelissa helluntailaisuutta edustanut Harri Kröger toi esiin juuri tämän teologian laveuden, vaikka hän toisaalta kokee juuri Siionin virret körttiläisyyden vahvaksi puoleksi.
– Nykykörttiläisyys on laajentanut rajansa niin laveaksi, ettei
se ole enää perinteistä kristillistä ajattelua vaan humanistis-liberaalista
ajattelua. Kun heillä ei ole opillista ja eettistä ajattelupohjaa, on vaara, että uskon ytimessä on vain ihminen.
Poikkeuksen tekevät vielä vanhaa körttiläisyyttä edustavat Siionin virret,
koska niissä on vahva sanoma.
Viidesläinen
Eero Junkkaala totesi kommenttipuheenvuorossaan vakuuttuneensa siitä, että jokainen
kristitty on joskus körtti.
– Kun
elämä kolhii ja usko repsottaa, ollaan jokainen samalla alarappusella ja
veisataan körttivirsiä. Herännäisyys ilmaisee uskosta juuri sen puolen, joka on
kaikkein eniten totta: minun oma uskoni on olematon ja Kristuksen armo ainoa,
jonka varassa kestän.
Myös Junkkaala kommentoi nykyherännäisyyden tilaa. Se on hänen
mielestään tehnyt irtioton liikkeen alkuajan linjasta, joka oli vahva
herätysliike: ihmisiä kutsuttiin parannukseen ja uskoon, synti julistettiin
synniksi ja vakuutettiin Jeesuksen armon riittävän jokaiselle syntiselle.
Pastori Harri Kröger kertoi tutustuneensa körttiläisyyteen
lapsuudessaan Savo-Karjalassa. Hän totesi körteillä olevan hyvä maine koko Suomen kansan keskuudessa. Körttejä ja helluntailaisia yhdistää Krögerin mielestä spontaanius.
– Toimintatavoissa ja ajattelussa on paljon samaa, esimerkiksi
kokemuksellisia tarinoita arvostetaan. Me puhumme uskoontulokertomuksista. Aiemmin helluntaiseurakunnissa puheita ei
useinkaan valmiiksi kirjoitettu eikä lauluja etukäteen valittu. Joskus puhuja
saattoi vaihtua kesken tilaisuuden. Yhteistä on myös se, että Jumala on suuri
ja salattu. Vahva perusta uskollemme on täydellinen armon omistaminen, ilman
mitään omaa ansiota tai tekoa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...