Kesäjuhlia hiotaan harkiten

Viime vuosina muun muassa Juhannuskonferenssin ja Kansanlähetyspäivien ohjelmaa on pyritty muokkaamaan sellaiseksi, että eri ikäryhmät voisivat osallistua siihen yhdessä. Nuorille on omaa ohjelmaa lähinnä iltaisin. Kuva viime vuoden Juhannuskonferenssista.
Viime vuosina muun muassa Juhannuskonferenssin ja Kansanlähetyspäivien ohjelmaa on pyritty muokkaamaan sellaiseksi, että eri ikäryhmät voisivat osallistua siihen yhdessä. Nuorille on omaa ohjelmaa lähinnä iltaisin. Kuva viime vuoden Juhannuskonferenssista.
 ouko-elokuussa Suomessa vietetään yli 20 kristilliset kesäjuhlat. Niitä järjestävät niin herätysliikkeet, luterilaisen kirkon lähetysjärjestöt kuin vapaakristilliset yhteisötkin. Useimmat kesäjuhlista kiertävät vuosittain eri puolilla maata ja piristävät milloin minkäkin paikkakunnan peltoja, pallokenttiä ja messuhalleja.

Vanhimmat kesäjuhlat ovat körttiläisten yli 120-vuotiaat Herättäjäjuhlat ja vuoden varhaisimmat toukokuussa pidetyt Medialähetys Sanansaattajien Medialähetyspäivät. Ruuhkaisin kesäjuhlaviikonvaihde on 17.–19. kesäkuuta, jolloin baptistit, Lähetysyhdistys Kylväjä, Kansan Raamattuseura ja Evankelinen lähetysyhdistys viettävät vuoden kohokohtaansa.

Heinäkuun alkupäiviin ajoittuvat puolestaan muun muassa Vapaakirkon Kesäjuhlat, Kansanlähetyspäivät ja vanhoillislestadiolaisten Suviseurat, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen Suomen suurimmat kesäjuhlat noin 75 000 vieraallaan.

Perinteinen miellyttää

Suviseurat pystytetään suurille peltoalueille, ja erilaisia käytännön ratkaisuja säädetään vuosi vuodelta toimivammiksi.

– Koko ajan mietitään, miten jokin asia voidaan tehdä helpommin. Esimerkiksi 150-metrisen ravintolakatoksen sivutelttaa pystyttäessään eräs talkoolainen totesi, että ennen sen pystyttämiseen puisine runkoineen meni monta päivää, mutta nyt työ saadaan tehtyä päivässä, kun kasaamista helpottavat valmiit metallirungot, Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja ja tiedotusvastaava Merja Sorjanen kertoo.

Suviseurojen ohjelmasisältö puolestaan on pysynyt vuosikymmenten aikana ennallaan.

– Seuraohjelma koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista, Sorjanen toteaa.

Hänen mukaansa Suviseuroissa on todettu hyväksi, että eri-ikäiset liittyvät samaan ohjelmaan. Suuri seuraväki ei myöskään tunnu kaipaavan tähän muutosta vaan on perinteiseen ratkaisuun tyytyväinen.

Merja Sorjanen arvioi, että Suviseurat kokoavat valtaosin liikkeeseen kuuluvia ”vakiokävijöitä”. Hänen mukaansa yksi kiertävien seurojen ajatus on kuitenkin myös tuoda niiden hengellinen anti uusien asutusten ja ihmisten ulottuville.

– Pääsymaksuja ei ole ja kaikki ovat tervetulleita, hän sanoo.

Lähetit näkyvämmiksi

Kirkon viidesläinen herätysliike Kansanlähetys syntyi vuonna 1967 ja piti tuolloin myös ensimmäiset kesäjuhlansa, Kansanlähetyspäivät. Tavallisesti niiden sijainti vaihtuu vuosittain. Nyt juhlat vietetään kahtena vuonna peräkkäin liikkeen keskuspaikassa Ryttylässä.

– Ensi vuonna Kansanlähetyspäivät täyttävät 50 vuotta. Kehitämme kovasti lähetyskeskuksen aluetta suurjuhlia silmälläpitäen. Täällä käy vuosittain yli 10 000 ihmistä, joten se hyödyttää kaikkia vieraitamme, Kansanlähetyspäivien viestinnästä vastaava Anne Lepikko taustoittaa.

Lähetystyöstä ja vankasta raamattuopetuksesta tunnetun liikkeen piirissä on totuttu kehittämään myös sisällöllistä puolta.

– Tänä vuonna uutta on ainakin se, että lähetystyöntekijöitä on mukana joka ohjelmassa, Lepikko kertoo.

Lisäksi viime aikoina on koettu hyvänä se, että eri-ikäiset voivat viihtyä yhdessä Raamatun sanan äärellä.

– Viime vuonna ensimmäistä kertaa aikuisten ohjelma oli suunniteltu myös nuorisoa ajatellen. Nyt nuorilla ei ole varsinaisesti eri ohjelmaa, vaikka esimerkiksi myöhäisiltojen iltajatkoissa on nuorekas meininki.

Nuoret tahdittavat uudistuksia

Anne Lepikon mukaan Kansanlähetyksen ja sen kesäjuhlien uudistushenkinen ote liittyy liikkeen vahvaan nuorisotyöhön. Parin viime vuoden ajan päivien johtaminenkin on hajautettu Kansanlähetyksen johdolta työntekijöille. Samalla mukaan on saatu tuoretta toteuttamistapaa.

– Luulen, että kun saadaan vastuu entistä useammille harteille, johtajilla jää enemmän aikaa siihen, missä heidän osaamisensa palvelee parhaiten. Samalla vastuun jakaminen laajentaa ajattelua, Lepikko arvioi.

Helluntailaisten Juhannuskonferenssissa hyödynnetään tänä vuonna hieman samanlaista ”tuottajatyyppistä” mallia, jossa vastuuta on jaettu useille eri sukupolvia edustaville henkilöille. ”Tavoitteena oli päästä ohjelman tilkkutäkkimäisyydestä kohti virtaviivaisempaa kokonaiskuvaa”, konferenssi-isäntä Marko Halttunen luonnehtii uudistusta RV 22:n konferenssiliitteessä.

Juhannuskonferenssin tuottajien tehtävänä on ennen muuta hoitaa käytännön yksityiskohdat niin, että tilaisuuksien toteuttajat saavat keskittyä sisällöllisiin tehtäviinsä. Tuottajat pitävät huolen siitä, että eri päivien teemat näkyvät niin puheissa kuin musiikissa. He myös varmistavat, että kaikki ovat tietoisia tehtävästään ja yhteisestä päämäärästä. Uudistuksella pyritään välttämään kenttäoloihin kuuluva käytännön sähellys, jotta konferenssivieraat voisivat keskittyä juhlien hengelliseen antiin mahdollisimman täysipainoisesti.


Näin vapaakristilliset yhteisöt juhlivat

10.–11.6. Adventtikirkon kesäjuhlat, Helsinki

17.–19.6. Baptistikirkon kesäjuhlat, Hummelholmen

22.–26.6. Helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssi, Keuruu

30.6.–3.7. Suomen Metodistikirkon vuosikonferenssi, Kauniainen

1.–3.7. Suomen Vapaakirkon kesäjuhlat, Hämeenlinna



Ruut Ahonen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja