"Onko tililahjoittaminen yleistynyt riittävästi?"

Keräämättä jäävät kolehdit aiheuttavat nyt päänvaivaa seurakunnissa

Kun helluntaiseurakunnat kansallisten koronatoimenpiteiden vuoksi keskeyttivät yleisötilaisuudet kuten sunnuntain jumalanpalvelukset, samalla ainakin hallinnon vastuuhenkilöitä alkoi painaa huoli rahoituksen kestävyydestä.

Kun tilaisuudet jäävät pitämättä, tai ne pidetään vain nettikameralle, jää keräämättä myös käteiskolehti.

 

Seurakunnat ovat käyttäneet viime viikkoina erilaisia tapoja viestiä tilanteesta seurakuntalaisille, jotka ovat haastateltavien mukaan jo suurimmalti osin itsekin tiedostaneet, että poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimenpiteitä.

– Meillä on tekstiviestijärjestelmä, jonka kautta tiedotamme ja muistutamme viikottain jäseniä asiasta, pastori Veli-Matti Köykkä Lapuan helluntaiseurakunnasta kertoo.

Lapualaisia on muistutettu mahdollisuudesta lahjoittaa verkon kautta. Seurakunnan toimistoon ja kirpputorille on varattu myös vain jäsenten tiedossa oleva rahalipas.

Porvoon helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtajan Kimmo Nykäsen mukaan seurakuntalaisia on muistutettu lähjoittamisen muodoista seurakunnan Facebook-ryhmän kautta.

 

Seurakuntien rahoitustilannetta helpottaa se, että nykyisin yhä suurempi osa lahjoituksista tulee suoraan tilille, useimmiten säännöllisesti palkanmaksun tai eläkkeen yhteydessä.

– Kolehdin osalta noin 60 prosenttia seurakuntalaisista on ennen tätä poikkeustilannettakin antanut lahjoituksensa pankin kautta, Porvoon helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Kimmo Nykänen arvioi.

Porvoossa on käytössä myös Mobile Pay -maksu, joka saattaa alentaa lahjoittamisen kynnystä.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Ari Kuisma arvioi, että seurakunnan kolehdeista noin 20 prosenttia tulee tilaisuuksien yhteydessä.

– Suurimpana riskinä on, että tämä osuus jää nyt puuttumaan. Uskomme, että säännölliset sähköisesti lahjoittavat pysyvät.

Odotettavissa lienee joka tapauksessa talouden sunnittelua ja tiukennuksiakin eri puolilla maata.

– Seurakunnan menojen sopeuttaminen on oma juttunsa, niitäkin joudumme pohtimaan, Veli-Matti Köykkä ennakoi.

 

Anssi Tiittanen

 

 

 

Jyväskylä: ”Viestimme kieli keskellä suuta”

Jyväskylän helluntaiseurakunta otti käyttöön uuden toimintakeskuksen alkuvuodesta. Seurakunnalla on hoidettavanaan reilun kolmen miljoonan euron laina.

– Olemme varautuneet siihen, että nyt alkanut poikkeustilanne tulee jatkumaan pidempään. Vielä ei ole dataa, miten uusi tilanne vaikuttaa kolehtituloihin, mutta seuraamme tilannetta aktiivisesti, vanhimmiston puheenjohtaja Ari Kuisma kertoo.

Kuisman mukaan sisäisessä tiedottamisessa ei poikkeustilanteessakaan ole lähdetty ”talous edellä”.

– Talous ei myöskään ole suurin huolemme. Viestimme on, että seurakunta ei ole kiinni.

– Teimme tilanteen alkaessa heti soittokierroksen kaikille seurakuntamme yli 80-vuotiaille jäsenille. Haluamme, että seurakunta elää ja kokee yhteyttä, vaikka emme voikaan suurena joukkona kokoontua samaan paikkaan.

– Seurakuntalaisten keskuudessa on jo nyt herännyt monenlaisia uusia ideoita siitä, miten voimme kohdata toisiamme netin kautta, Kuisma kuvailee.

 

Jyväskylässä pyritään viestimään mahdollisimman laajasti sähköisillä välineillä. Käytössä ovat nettisivut, Facebook, Instagram, YouTube ja sähköinen uutiskirje. Postin kautta kulkee myös perinteisen uutiskirje kaikille seurakuntalaisille.

Yksi pohdintaa vaativa tekijä Jyväskylässäkin on lahjoitustarpeen viestiminen niin, että viesti kohdistuu vain omaan väkeen: vaikka rahankeräyslaki muuttui maaliskuussa, keräyshaasteita ei edelleenkään saa heittää tiedoksi miten vain.

– Voimme kehottaa ainoastaan seurakuntamme jäseniä lahjoittamaan. Siksi viestimme kieli keskellä suuta netin livelähetyksissä asiasta, Ari Kuisma kertoo.

– Jäsenkirjeessä voimme vedota tilanteessa suoremmin. Olemme jo hakemassa rahankeruulupaa, joka tulee helpottamaan tilannetta. (AT)