Kehitysvammaiset tapasivat Lahdessa

Sunnuntai 29. huhtikuuta oli jännittävä päivä mo­nelle kehitysvammaisel­le eri puolilla Suomea. Edessä oli matka Lahteen kehitysvammais­ten yhteiseen jumalanpalveluk­seen. Kaukaisimmat vieraat tu­livat Turusta, josta 13 hengen joukko kehitysvammaisia sekä heidän avustajiaan lähti liikkeel­le jo kuudelta aamulla. Pääkau­punkiseudulta Lahteen saapui 20 hengen ryhmä ja Porvoosta vielä oma pieni joukkonsa.

Mukana jumalanpalvelukses­sa oli myös isäntäseurakunnan Käsi Kädessä -kerhon väkeä. Sel­laisiakin lahtelaisia tuli paikalle, jotka eivät olleet vielä aiemmin osallistuneet Lahden helluntai­seurakunnan kehitysvammais­työhön.

Yhteensä jumalanpalveluk­seen osallistui noin 60 kehitys­vammaista ja heidän avustajaan­sa. Lisäksi paikalla oli seurakun­nan muuta kokousyleisöä.

Monet osallistujat olivat pu­keutuneet värikkäisiin Käsi Kä­dessä -paitoihin. Tilaisuuden alussa oli aistittavissa jännit­tynyttä tunnelmaa, kun kauan odotettu tapahtuma oli käsillä.

Evankeliumin ytimessä

Tilaisuuden juontanut pasto­ri Tino Varjola muistutti Jee­suksen antamasta esimerkistä: hän kohtasi aikanaan kaikenlai­sia ihmisiä ja huomioi erityises­ti sairaat, köyhät ja vammaiset. Jumalanpalveluksessa oltiin siis evankeliumin ytimessä.

Lahden kehitysvammaisten ryhmä lauloi Käsi Kädessä -työn tunnuslaulun ”Käteeni tartu, on tiemme yhteinen” sekä monelle kehitysvammaiselle tutun ja rak­kaan laulun Jumalan kämmenel­lä. Koko yleisö pääsi leikkimään ja laulamaan mukana. Rumpa­lina toimi kehitysvammainen Riku Mustaparta.

Kehitysvammaistyö on usein yhteiskristillistä, ja osoitukse­na siitä Hämeen kehitysvamma­työn pappi Jenni Jaakonsaari toi tilaisuuteen tervehdyksensä. Jaakonsaari luki tekstinsä selko­raamatusta ja puhui kodin mer­kityksestä sekä taivaan kodista, johon olemme kaikki matkalla.

Turun Käsi Kädessä -ryhmä lauloi taivaallisesta voimasta, joka on yliluonnollinen ja muuttumaton.

Saarnan havainnollistamista

Tilaisuuden saarnan piti erityis­luokanopettaja Anniina Heinä­lä Tuusulasta. Saarna käsitteli Joosuan jäähyväispuhetta, ja se oli havainnollistettu monipuoli­sesti. Saarnan ydinsanoma tuli esiin myös kuvien ja selkokielen avulla. Sormetkin otettiin mu­kaan, jotta muistettaisiin neljä tärkeää asiaa Joosuan puheesta.

Viimeiseksi kolme Lahden Käsi Kädessä -kerholaista tuli lavalle. He näyttivät vielä esi­neiden avulla ja konkreettisesti toimien, mitä Joosuan puhees­ta voi oppia. Raamatut muis­tuttivat Jumalan laista, ja rakas esine muistutti Jumalan hyvis­tä töistä.

Ja samalla kun puhuttiin siu­nauksesta, myös siunattiin käy­tännössä toinen toisiamme. Hyvästä havainnollistamisesta hyötyi koko yleisö, eivät vain ke­hitysvammaiset.

Käsi Kädessä -työ laajenee

Yhteisen jumalanpalveluksen jälkeen Lahden helluntaiseura­kunta tarjosi kehitysvammaisille ja heidän avustajilleen mait­tavan lounaan ja kahvit. Lisäksi alakerrassa järjestettiin vielä Käsi Kädessä -väen oma tilaisuus, jos­sa eri puolilta Suomea tulleet kehitysvammaiset saivat esiintyä.

Kehitysvammaistyötä teh­dään kesäisin IK-opiston leireillä sekä paikallisesti Turussa, pää­kaupunkiseudulla ja Lahdessa. Toiminta on levinnyt viime ai­koina myös uusille paikkakunnille, kuten Keuruulle ja Porvoo­seen, jossa on aloitettu kehitys­vammaistyötä.

Monilla on kokemus, että vammaisten parissa toimimalla oppii itse enemmän kuin heille voi antaa.

Marjukka Anttila