Kehitysvammaiset tapasivat Lahdessa

Sunnuntai 29. huhtikuuta oli jännittävä päivä mo­nelle kehitysvammaisel­le eri puolilla Suomea. Edessä oli matka Lahteen kehitysvammais­ten yhteiseen jumalanpalveluk­seen. Kaukaisimmat vieraat tu­livat Turusta, josta 13 hengen joukko kehitysvammaisia sekä heidän avustajiaan lähti liikkeel­le jo kuudelta aamulla. Pääkau­punkiseudulta Lahteen saapui 20 hengen ryhmä ja Porvoosta vielä oma pieni joukkonsa.

Mukana jumalanpalvelukses­sa oli myös isäntäseurakunnan Käsi Kädessä -kerhon väkeä. Sel­laisiakin lahtelaisia tuli paikalle, jotka eivät olleet vielä aiemmin osallistuneet Lahden helluntai­seurakunnan kehitysvammais­työhön.

Yhteensä jumalanpalveluk­seen osallistui noin 60 kehitys­vammaista ja heidän avustajaan­sa. Lisäksi paikalla oli seurakun­nan muuta kokousyleisöä.

Monet osallistujat olivat pu­keutuneet värikkäisiin Käsi Kä­dessä -paitoihin. Tilaisuuden alussa oli aistittavissa jännit­tynyttä tunnelmaa, kun kauan odotettu tapahtuma oli käsillä.

Evankeliumin ytimessä

Tilaisuuden juontanut pasto­ri Tino Varjola muistutti Jee­suksen antamasta esimerkistä: hän kohtasi aikanaan kaikenlai­sia ihmisiä ja huomioi erityises­ti sairaat, köyhät ja vammaiset. Jumalanpalveluksessa oltiin siis evankeliumin ytimessä.

Lahden kehitysvammaisten ryhmä lauloi Käsi Kädessä -työn tunnuslaulun ”Käteeni tartu, on tiemme yhteinen” sekä monelle kehitysvammaiselle tutun ja rak­kaan laulun Jumalan kämmenel­lä. Koko yleisö pääsi leikkimään ja laulamaan mukana. Rumpa­lina toimi kehitysvammainen Riku Mustaparta.

Kehitysvammaistyö on usein yhteiskristillistä, ja osoitukse­na siitä Hämeen kehitysvamma­työn pappi Jenni Jaakonsaari toi tilaisuuteen tervehdyksensä. Jaakonsaari luki tekstinsä selko­raamatusta ja puhui kodin mer­kityksestä sekä taivaan kodista, johon olemme kaikki matkalla.

Turun Käsi Kädessä -ryhmä lauloi taivaallisesta voimasta, joka on yliluonnollinen ja muuttumaton.

Saarnan havainnollistamista

Tilaisuuden saarnan piti erityis­luokanopettaja Anniina Heinä­lä Tuusulasta. Saarna käsitteli Joosuan jäähyväispuhetta, ja se oli havainnollistettu monipuoli­sesti. Saarnan ydinsanoma tuli esiin myös kuvien ja selkokielen avulla. Sormetkin otettiin mu­kaan, jotta muistettaisiin neljä tärkeää asiaa Joosuan puheesta.

Viimeiseksi kolme Lahden Käsi Kädessä -kerholaista tuli lavalle. He näyttivät vielä esi­neiden avulla ja konkreettisesti toimien, mitä Joosuan puhees­ta voi oppia. Raamatut muis­tuttivat Jumalan laista, ja rakas esine muistutti Jumalan hyvis­tä töistä.

Ja samalla kun puhuttiin siu­nauksesta, myös siunattiin käy­tännössä toinen toisiamme. Hyvästä havainnollistamisesta hyötyi koko yleisö, eivät vain ke­hitysvammaiset.

Käsi Kädessä -työ laajenee

Yhteisen jumalanpalveluksen jälkeen Lahden helluntaiseura­kunta tarjosi kehitysvammaisille ja heidän avustajilleen mait­tavan lounaan ja kahvit. Lisäksi alakerrassa järjestettiin vielä Käsi Kädessä -väen oma tilaisuus, jos­sa eri puolilta Suomea tulleet kehitysvammaiset saivat esiintyä.

Kehitysvammaistyötä teh­dään kesäisin IK-opiston leireillä sekä paikallisesti Turussa, pää­kaupunkiseudulla ja Lahdessa. Toiminta on levinnyt viime ai­koina myös uusille paikkakunnille, kuten Keuruulle ja Porvoo­seen, jossa on aloitettu kehitys­vammaistyötä.

Monilla on kokemus, että vammaisten parissa toimimalla oppii itse enemmän kuin heille voi antaa.

Marjukka Anttila

Kolumni
19/2018

Kirje lapselle

KolumniSinua suojelin sydämeni alla kaikki ne pitkät kuukaudet. Isäsi tiesi jo varhain, että tyttö siellä kasvaa. Prinsessa, tähtisilmä, sydämen aarre. Niin hän sinua kutsui, kun lopulta synnyit. E...