KAN ry:n kuntoutusohjaajalle yli viiden vuoden tuomio huumausainerikoksista

Amfetamiinin käyttö Suomessa kasvoi koronakeväänä, koska rajojen sulkeuduttua sitä oli huumeista suhteellisesti eniten saatavilla. Kuva Kuopion Lapinlinnankadulta, johon on keskittynyt päihteiden katukauppaa.
Amfetamiinin käyttö Suomessa kasvoi koronakeväänä, koska rajojen sulkeuduttua sitä oli huumeista suhteellisesti eniten saatavilla. Kuva Kuopion Lapinlinnankadulta, johon on keskittynyt päihteiden katukauppaa.

Syrjäytyneiden auttaja ajautui itse huumekauppiaaksi.

 

Helluntaiseurakuntien päihdekuntoutusjärjestö KAN ry:tä ravistelee kriisi. Yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä tuomittiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa elokuun lopulla viideksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.

Keijo Laukkanen, 57, työskenteli vuosien ajan KAN ry:n Tuusniemen yksikössä ohjaajana. Poliisi löysi Laukkasen kuljettamasta ajoneuvosta maaliskuussa noin kaksi kiloa amfetamiinia. Tuomiossa hänen katsottiin olevan kuopiolaisen huumevyyhdin päätekijä. Eriasteisia tuomioita sai myös viisi muuta henkilöä.

Asiasta uutisoivat muun muassa ja .

 

– Keke oli tunnettu kaveri myös rikollispiireissä koko ajan. Kyllä hänet toivotettiin varmasti lämpimästi tervetulleeksi, Keijo Laukkasen kanssa vuosien saatossa työskennellyt henkilö kertoo.

– Jos joskus on ollut huumemaailmassa, siihen voi valitettavasti soljahtaa helposti mukaan uudelleen.

– Hänen työnsä syrjäytyneiden ja päihdeongelmaisten kanssa oli todella hienoa. Puhelin saattoi soida mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja aina Keke oli valmiina lähtemään auttamaan. Toisaalta siinä saattoi koko ajan olla mukana ajan ja työn hallinnan puutetta.

Haastateltava sanoo uskovansa, että Laukkanen on ”pitänyt työn ja bisneksen erillään”.

– Uskon, ettei hän välittänyt päihteitä yksikkönsä asukkaille.

 

Toinen haastateltava uskoo, että henkilökohtaisen elämän kriisit selittävät osaltaan itsekin päihdetaustaisen Laukkasen toimintaa.

– Päihdekuntoutujat kohtaavat usein sen kysymyksen, lähdenkö hakemaan helpotusta huonona päivänä päihteistä. Se seuraa mukana koko elämän.

– Niinä huonoina päivinä vanhat kaverit saattavat ottaa yhteyttä, ja kuvio alkaa muodostua.

Haastateltavan mukaan huumekauppiaaksi päätymiseksi pitää olla jo jokin tausta alamaailmassa.

– Jos tavallinen ihminen menee juttelemaan rikollisille, että haluaa alkaa myydä huumeita, saa turpaansa.

Kuopiossa huumeiden käyttäjiä on haastateltavan mukaan suhteellisesti saman verran kuin muissa isommissa kaupungeissa.

– Erityispiirteenä Kuopion huumemaailma on raaka. Väkivaltaa käytetään melko herkästi.

 

Kaikki haastateltavat pitävät Laukkasen huumekauppaa ehdottomasti tuomittavana. Työskentely päihdekuntoutuksen piirissä vielä lisää tekojen ristiriitaisuutta.

Amfetamiinin käyttö Suomessa ylipäätään on ilmeisesti lisääntynyt koronakriisin myötä.

– Rajat menivät kiinni, ja Suomessa sattui silloin olemaan sisällä juuri amfetamiinia runsaasti, eräs haastateltava arvioi.

– Kun päiväkeskukset ja kuntoutuspaikat menivät kiinni, ahdistus lisääntyi, ja ongelmaiset alkoivat käyttää yhä enemmän päihteitä.

Jatkuva kriisi saattaa synnyttää ongelmien pahenemista syrjäytyneiden keskuudessa ja esimerkiksi uusasunnottomuutta.

– Jos nyt tulee kylmä talvi, jälki voi olla todella pahaa, haastateltava arvioi.

 

Haastateltavat esiintyvät jutussa turvallisuussyistä nimettöminä.



KAN: Huumetestit vakiomenettelyksi

 

Kyllä meillä on tässä paljon opittavaa, helluntaiseurakuntien päihdekuntoutusjärjestö KAN ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi kuvailee.

Hän sai tietää Keijo Laukkasen tilanteesta maaliskuussa, kun Laukkanen yllättäen soitti poliisiasemalta, ja kertoi olevansa pidätetty epäiltynä huumausainerikoksista.

KAN on teettänyt kaikilta työntekijöiltään huumetestin, ja työntekijät ovat suostuneet vapaaehtoiseen säännölliseen testaamiseen.

– Haluamme antaa toiminnastamme luotettavan kuvan ulospäin.

Kan ry:ssä työskentelee noin 15 henkilöä.

 

Vuorenniemen mukaan vastaavien tilanteiden välttäminen jatkossa edellyttää vuorovaikutuksen lisäämistä.

– Pidetään enemmän tapaamisia, kysytään mitä kuuluu. Haluamme ylipäätään pitää parempaa huolta henkilökunnasta ja asiakkaistamme.

Jouko Vuorenniemi korostaa tehtäväkentän haasteellisuutta.

– Katsomme olevamme etulinjassa. Yritämme palvella ihmisiä, jotka ovat matkalla tuhoon. Tämä haastaa meitä työntekijöinä myös hengellisesti.

Yhdistyksen talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Yksiköissä on paljon asukkaita.

– Haluan uskoa, että tämä tapaus ei tuhoa sitä hyvää kuvaa, mikä meistä on kuntotustoimijoiden parissa. (AT)




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja