”Kaikki me olemme saviastioita”

Kevätaika masentaa monia. Niilo Närhin mielestä seurakuntien pitäisi tarjota masentuneille ja uupuneille enemmän apua erityisesti vertaistuen muodossa.
Kevätaika masentaa monia. Niilo Närhin mielestä seurakuntien pitäisi tarjota masentuneille ja uupuneille enemmän apua erityisesti vertaistuen muodossa.
Viidesosa suomalaisista on ainakin lievästi työuupuneita. 12-vuotiaista kymmenesosa on jo väsynyt koulunkäyntiin. Kuutisen prosenttia suomalaisista kärsii masennuksesta. Olemme yhtä masentuneita kuin Sierra Leonen, Malin tai Saudi-Arabian asukkaat.

Uupumusta ja masennusta koskevat uutisotsikot ovat lähes jokaviikkoisia. Saavatko masentuneet ja uupuneet tukea seurakunnasta? Antaako seurakunta voimia vai viekö se niitä? Onko helluntaiherätyksessä toimittu sen eteen, että yksi suomalaisista kansansairauksista saataisiin kuriin?

Vain harvoissa seurakunnissa, vastaa Niilo Närhi, joka haaveilee masentuneille ja uupuneille tarkoitettujen vertaistukiryhmien perustamisesta ympäri Suomen seurakuntia. Närhi ja hänen vaimonsa ovat vetäneet vertaistukiryhmää Keravalla 15 vuoden ajan. Se syntyi omakohtaisen kokemuksen vuoksi – tai ansiosta.

– Sadan hengen seurakunnassa on viisi tai kuusi sellaista ihmistä, joilla on diagnosoitu masennus, Närhi toteaa.

– Vertaistukitoimintaa tarvittaisiin. Kun olemme pitäneet seminaareja aiheesta eri seurakunnissa, yleinen kommentti on ollut, että tätä on odotettu jo kauan.

Elämää, ei vain tietoa

Evankelistakodilla Vilppulassa järjestetään toukokuun puolivälissä viides valtakunnallinen Toivoa huomiseen -viikonloppu masentuneille ja työuupumuksesta kärsiville.

Viikonloppu on tarkoitettu niin avun tarpeessa oleville kuin sellaisille, jotka haluaisivat aloittaa seurakunnassaan vertaistukitoimintaa ”Keravan malliin”.

Niilo Närhi kertoo, että kaikki saavat yhteisestä viikonlopputapahtumasta, kun kurssi perustuu enemmän elämän kuin tiedon jakamiselle.

– Viikonloppu on sisällöltään hoitava. Se antaa työkaluja niin omaan toipumiseen kuin toisten auttamiseen. Päämääränä on rohkaista ja innoittaa erilaisten puheenvuorojen kautta.

– Helluntaiseurakunnissa ei ole ollut paljon ihmisiä, jotka olisivat antaneet kasvot mielenterveysasioille. Mutta niin kauan kuin niitä hävetään ja piilotellaan, emme pääse eteenpäin. Asiat muuttuvat vain sitä kautta, että ne tehdään näkyväksi, Niilo Närhi sanoo.

Kiinni häpeään ja pelkoon

Vertaistukiviikonlopussa osaamistaan jakaa Lapuan helluntaiseurakuntaan kuuluva vaativan erityistason psykoterapeutti Merita Kattelus.

Katteluksen puheenvuorot käsittelevät kahta jokaiselle tuttua tunnetta: pelkoa ja häpeää.

Mukana viikonlopussa ovat myös Niilo Närhi Keravan vertaistukiryhmän jäsenten kanssa sekä toinen pastori Heimo Enbuska, joka esimerkiksi pitää raamattutunnin Raamatun sovitusopista.

Niilo Närhi haluaisi nähdä Toivoa huomiseen -viikonlopussa erityisesti niitä, jotka kokevat, ettei seurakuntaelämä anna heille sitä, mitä he tarvitsevat elämässä eteenpäin päästäkseen.

– Masennus ja uupumus ovat todella yleisiä ilmiöitä – kaikki me olemme saviastioita. Seurakunnissa eri puolilla maata olisi syytä aloittaa vertaistukitoimintaa.


Anna Lehtinen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja