”Kadulle on mentävä rakkaus edellä”

Musiikki kuuluu Turun Kotikirkon vahvuuksiin. Tällä kertaa pianon takana olivat Jenni Kankaro (vas.) ja Jetta Aarnio.
Musiikki kuuluu Turun Kotikirkon vahvuuksiin. Tällä kertaa pianon takana olivat Jenni Kankaro (vas.) ja Jetta Aarnio.
Aurajoen rannasta kuuluu laulua. Kävelytien reunaan on pystytetty katos, josta saa kahvia ja pullaa. Ohikulkijan huomio kiinnittyy pinkkiin pianoon ja sen soittajaan, jonka hiuksissakin on pinkki vivahde. Hän on Jenni Kankaro, joka organisoi Turun Kotikirkon evankeliointitempauksia.

Idea syntyi erikoisella tavalla.

– Eräs seurakuntalainen sai ilmestyksen, jossa kotikirkkolaisia oli jokirannassa. Siellä oli musiikkia ja pinkki piano. Moneen vuoteen mitään ei tapahtunut, kunnes koin selkeästi Jumalan puhetta siitä, että meidän pitäisi toteuttaa näky, Kankaro kertoo.

Piano ei ensin ollut suunnitelmissa mukana. Lopulta soitin kuitenkin hankittiin viidelläkympillä ja maalattiin näyssä kuvatun mukaiseksi.

– Kävimme ensin jokirannassa ilman pianoa, eikä siinä ollut ollenkaan samanlaista vetovoimaa. On uskomatonta, että piano vaikuttaa siihen, kuinka paljon väkeä kerääntyy ympärille. Moni on esimerkiksi halunnut ottaa valokuvan itsestään sen kanssa.

Tiimit toimivat

Kotikirkko on näkynyt jokirannassa lähes viikoittain. Kankaron mukaan lupien saaminen toimintaan ei ole sinänsä vaikeaa, mutta työtä se vaatii. Ensin on tehtävä tapahtumailmoitus kaupungille ja haettava väliaikainen lupa elintarvikkeiden myynnille, vaikka jakaisi niitä ilmaiseksi. Lisäksi on ilmoitettava melusta ja laadittava hygieniaan liittyvä omavalvontasuunnitelma.

– Täytyy olla kolmiseinäinen telttakatos, käsienpesumahdollisuus, lämmintä juoksevaa vettä saatavilla ja niin edelleen. Aika paljon sai aivonystyröitä käyttää, että saatiin setti kasaan.

Tempauksiin on riittänyt vapaaehtoisia, ja kaikille on löytynyt omaan persoonaan sopivaa hommaa. Kankaro laati aluksi rakenteen, jossa tiimit vastaavat eri osaalueista, kuten teltanpystytyksestä, kahvinkeitosta, äänentoistosta ja tarjottavien hankinnasta. Mukaan voi ilmoittautua vaikka vain yhdeksi kerraksi tai kokeilla eri tiimejä.

– Olemme miettineet keskenämme, mitä sanomme, kun ihmiset kysyvät, miksi olemme täällä. Haluamme jakaa Jumalan rakkautta, koska olemme itse saaneet sitä niin paljon.

Ilmainen kahvi ilahduttaa

Joitakin ihmisiä on jo löytänyt tiensä Kotikirkon tilaisuuksiin evankeliointitempausten kautta. Tutustujien määrä on alkanut lisääntyä sen jälkeen, kun kotikirkkolaiset keksivät jakaa käyntikortteja, joissa on seurakunnan osoite ja tilaisuuksien ajankohdat. Nykyään ei ole tavatonta, että joku tupsahtaa ovesta sisään käyntikortti kädessä.

Ohikulkijoilta tullut palaute on Kankaron mukaan ollut lähes pelkästään positiivista.

– Kerran joku kävi sanomassa, että musiikki on liian kovalla, mutta muuten musiikkia on  kehuttu tosi paljon. Monet ovat olleet kahvistakin ihan ihmeissään. On ollut kiva saada jotain ilmaiseksi, ilman että siinä on jokin sitova taka-ajatus.

Kankaron muielestä tärkeintä on se, että toiminnan lähtökohtana on rakkaus.

– Jos asiat tekee hymy kasvoilla ja rakkaus edellä, harvoin tulee tyrmätyksi. On myös  tärkeää, että koko tiimi rakentuu keskinäisen kunnioituksen ja yhteisen rukouksen ympärille. Yhteys näkyy ulospäin, mutta niin näkyy toraisuuskin.

Kesä on mennyt niin hyvin, että toimintaa saatetaan jatkaa talvella. Ainakin joulun aikaan voisi jakaa glögiä ja soittaa joulumusiikkia.

– Ihmiset ovat selkeästi janoissaan, kaipaavat Jumalaa ja jotakuta, joka tuo toivoa elämään. Meille on tärkeää, että emme jämähdä samaan kaavaan vaan kehitämme koko ajan toimintaa Pyhän Hengen voimassa.


Säde Loponen


40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja