Mikael Agricola suomensi Uuden testamentin 1500-luvulla ja tuli samalla luoneeksi pohjan suomen kirjakielelle. Sen jälkeen raamatunkäännöksiä ja ehdotuksia sellaisiksi on syntynyt useita. Nykyisistä tunnetuimpia ovat kaksi kirkkoraamatuksi kutsuttua: niin sanottu vanha käännös vuodelta 1933/38 ja uusi vuodelta 1992.
Ristin Voiton selvityksessä vuonna 2011 suuri osa helluntaiseurakuntien työntekijöistä ilmoitti käyttävänsä vanhaa käännöstä sekä henkilökohtaisessa hartauselämässään että opettaessaan ja evankelioidessaan. Tuolloin vaihtoehtona ei vielä ollut Raamattu Kansalle -käännöstä, joka ilmestyi kokonaisuudessaan vuonna 2012. Sen varastoa hallinnoi tätä nykyä Aikamedia.
Onko sanavastaavuuteen ja nykykielisyyteen pyrkinyt RK vakiinnuttanut paikkansa helluntaikentällä? Myyntilukujen perusteella ei voi päätellä, mitä käännöstä käytetään ahkerimmin, mutta kustannuspäällikkö Outi Kättö kertoo RK:n menevän hyvin kaupaksi. Suurin myyntipiikki koettiin tosin jo pian ilmestymisen jälkeen, kun käännöstä pitkään odottaneet pääsivät tekemään kauppoja.
– Tällä hetkellä erityisen suosittu malli on musta nahkakantinen versio, jossa on kultasyrjät, indeksilovet ja vetoketju, siis ikään kuin kaikki herkut.
Kättö arvioi, että moni lukija vertailee mielellään käännöksiä.
– Meidän asiakaspiirissämme korostuu se, että halutaan vaihtoehtoja vuoden 1992 käännökselle.
Vanhin on ykkönen
Uusi ei ole kaikkien mielestä parempi. Suomessa on kristillisiä yhteisöjä, joiden tilaisuuksissa kuulee yhä puhuttavan Agricolan kielellä munaskuista ja viinapuista. Vuoden 1776 Bibliaa käyttävät ainakin lestadiolaiset ja rukoilevaiset, jotka ovat luterilaisen kirkon herätysliikkeitä.
Pastori, TT Timo Laato kertoo taustayhteisönsä rukoilevaisten suosivan Bibliaa siksi, että he haluavat säilyttää luterilaisen esiymmärryksen.
– Biblia on käännetty Lutherin raamatunkäännöksen avulla, joten käännösratkaisuissa ei ole seurattu liberaaliteologian ja vaihtuvan raamatuntutkimuksen näkemyksiä. Se on vuosisatojen aikana hyväksi koettu.
Erityisen hienoa Bibliassa on Laaton mukaan Vanhan ja Uuden testamentin välinen yhteys. Esimerkiksi Kristukseen viittaavia ennustuksia on käännetty samoilla sanoilla, jolloin alkukieliäkin taitamaton lukija voi ymmärtää, milloin Vanha testamentti puhuu Jeesuksesta. Tätä tuovat julki myös Lutherin päällekirjoitukset lukujen alussa.
Vanha kieli sinänsä ei Biblian suosijoille ole mikään itsetarkoitus.
– Toki jotkut pitävät kieltä kauniina, mutta kieli voi olla myös este, koska Biblia on joiltain osin vaikeaa luettavaa. Vertailun vuoksi etenkin jotkut nuoret lukevat muitakin käännöksiä. Lopulta alkukieliset tekstit ovat se varsinainen auktoriteetti.
Rukoilevaisilla ei ole virallista jäsenrekisteriä, mutta Laato arvioi liikkeeseen myönteisesti suhtautuvia olevan Suomessa parituhatta. He käyttävät Bibliaa kaikessa toiminnassaan seuroista nuorteniltoihin.
Alkukieliä opiskelijoille
Vapaisiin suuntiin kuuluvilla kirkkokunnilla ja yhteisöillä ei yleensä ole virallista linjaa eri käännöksistä. Vapaakirkon koulutusjohtaja Simo Lintinen arvioi, että Suomen teologisella opistolla käytetään yleisimmin vuoden 1992 käännöstä. Hän uskoo muidenkin vapaakirkollisten ottaneen sen suhteellisen laajalti omakseen.
Käännösten oikeellisuudesta riitelyyn ei Lintisen mukaan enää nykyään juuri törmää.
– Käännösperiaatteissa on toki eroja, mutta on hassua kiivailla käännösten puolesta. Mikään käännös ei tavoita alkukielen tarkkaa merkitystä, vaan ne ovat parhaimmillaankin tulkintaa, jolla pyritään ilmaisemaan alkuperäisen kirjoittajan tekstille antama merkitys.
Suomen teologisella opistolla opetuksessa käytetään Raamatun alkukieliä, hepreaa ja kreikkaa, joiden avulla pyritään ymmärtämään tekstien merkitys. Lisäksi työntekijäkoulutuksen ohjelmaan kuuluu heprean ja kreikan monivuotinen opiskelu.
– Se, mitä käännöstä itse kukin julistus- ja opetustyössään sitten mieluiten käyttää, on makuasia ja joillekin syvempikin kysymys.
Samoilla linjoilla on helluntailaisen Iso Kirja -opiston vararehtori Markku Ojaniemi.
– Käännös sisältää väistämättä aina tulkintaa, joten on hyvä, että käytössä on useita käännöksiä. Opiskelijat saavat siten paremman käsityksen siitä, mikä on Raamattu.
Ojaniemi on huomannut saman kuin Kättö, Laato ja Lintinen: yhtenäisyyden aika on ohi, ja käännösten kenttä on pysyvästi moninainen. Uuden käännöksen ilmestyminen herättää aina keskustelua ja aiheellistakin kritiikkiä, mutta harva tekee näistä asioista elämän ja kuoleman kysymyksiä.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...