Juureva Suomen tarina

Valkia-ryhmän kuusi tanssijaa tuovat väriä ja liikettä teokseen, joka elokuussa nähtiin myös Helsingin Senaatintorilla. Kuva: Pauliina Kuikka
Valkia-ryhmän kuusi tanssijaa tuovat väriä ja liikettä teokseen, joka elokuussa nähtiin myös Helsingin Senaatintorilla. Kuva: Pauliina Kuikka

Jyväskylän seurakuntien välillä on jo useiden vuosien ajan ollut hyvä yhteys. Kanssakäymistä ovat lujittaneet muun muassa kuukausittain järjestettävät rukousaamiaiset, jotka on suunnattu seurakuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille vastuunkantajille.

 

– Syömme ensin aamupalan, jaamme ajatuksia ja sitten rukoilemme. Pidän rukousaamiaisia todella tärkeinä yhteyden kannalta, helluntaiseurakunnan pastori Kenneth Karppinen   toteaa. Lokakuussa seurakunnat yhdistävät voimansa järjestämällä

 

Lasse Heikkilän Suomalaisen messun Jyväskylän yliopiston juhlasalissa. Tapahtuman takana ovat evankelis-luterilainen seurakunta, helluntaiseurakunta, vapaaseurakunta sekä Vaajakosken baptistiseurakunta.

 

– Uskon, että tapahtuma antaa kaupungin asukkaille hyvän todistuksen kristittyjen yhteydestä, baptistiseurakunnan pastori Iisak Liukko sanoo.

 

 

Kuoro tuo messuun paikallista väriä

Järjestävien seurakuntien edustajista koostuva työryhmä on kokoontunut viime keväästä lähtien suunnittelemaan yhteistä tilaisuutta. Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli tapahtumapaikan valinta.

 

– Yliopiston juhlasali on neutraali paikka, johon jokaisen on helppo tulla. Toivomme, että uskovat voisivat kutsua Suomalaiseen messuun ystäviään, joille seurakunnan kynnys on joskus liian korkea, vapaaseurakunnan edustaja Olli Reinikainen sanoo.

 

Yliopiston juhlasali sopii myös muilta osin messun esityspaikaksi, sillä siellä on riittävän suuri lava, toimiva akustiikka sekä audiovisuaaliset mahdollisuudet. Suomalaisen messun esittää tamperelainen musiikki- ja tanssiryhmä Valkia, mutta mukana on keskisuomalaistakin väriä.

 

– Paikallisuutta tilaisuuteen tuo jyväskyläläisistä laulajista koottu kuoro, jota johtaa luterilaisen seurakunnan kanttori Heli Nieminen. Alkusanoista, juhlapuheesta ja loppurukouksesta vastaavat järjestävien seurakuntien johtajat, Reinikainen taustoittaa.

 

Keltinmäen alueseurakunnassa kanttorina työskentelevälle Heli Niemiselle messukuoron johtaminen on mieluinen tehtävä.

 

– Olen laulattanut Suomalaisen messun lauluja seurakuntani kuoroilla noin viidentoista vuoden ajan. Yhteen aikaan toteutimme tuon messun joka vuosi itsenäisyyspäivänä, jota varten kasasin kuoron ja bändin. Sen takia oli todella hienoa lähteä mukaan tähän projektiin, Nieminen kertoo.

 

 

Elämänmakuinen sanoma puhuttelee

Suomalainen messu on entuudestaan tuttu kaikille työryhmän jäsenille, joista suurin osa on nähnyt myös juhlaversion.

 

– Lasse Heikkilän teoksesta ilmenee hyvin se, että Suomen historiasta ei voi erottaa kristinuskoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme. Toivottavasti messu muistuttaa katsojia siitä, missä meidän kansamme juuret ovat, Iisak Liukko miettii.

 

Olli Reinikainen on vaikuttunut Suomalaisen messun monipuolisuudesta.

 

– Juhlaversio koostuu kuoron ja solistien laulusta, pelimanniryhmän musiikista, iloisista tanssiosioista, draaman keinoista sekä näyttävästä kuva-aineistosta, joka heijastetaan valkokankaalle. Kokonaisuus on hyvin koskettava, Reinikainen toteaa.

 

Kenneth Karppista puhuttelee erityisesti laulujen elämänmakuisuus, mikä lienee syynä sille, että monet kappaleet ovat jääneet elämään.

 

– Suomalaisen messun lauluissa tulee selkeästi esille ihmisen vajavaisuus ja kilvoittelu. Samalla niissä on vahva sanoma Jeesuksen täytetystä työstä, Karppinen kertoo.

 

Työryhmän jäsenet kokevat, että Suomalaisen messun järjestäminen yhteisvoimin lujittaa entisestään seurakuntien välistä yhteyttä.

 

– Olisi hienoa, jos voisimme jatkossakin seurakuntina tehdä yhteistyötä. Meillä kaikilla on siihen varmasti voimavaroja ja resursseja, Heli Nieminen sanoo.

 

 

 

Suomalainen messu järjestetään 28. lokakuuta kello 19 Jyväskylän yliopiston juhlasalissa. Kymmenen euron pääsylippuja myydään järjestävissä seurakunnissa.



Heli Markkunen



















Suomalainen messu vetoaa tunteisiin

Lasse Heikkilä on tänä vuonna kiertänyt Valkia-ryhmän kanssa eri puolilla maata esittämässä Suomalaisen messun juhlaversiota. Sävelteos kertoo itsenäisen Suomen tarinan.

 

– Keskeinen sanoma on se, että maamme hyvinvointi on rakennettu yhdessä rukoillen ja Jumalan sanaa kunnioittaen. Näitä menestystekijöitä Suomalainen messu haluaa tarjota myös tulevaisuuden rakennusaineiksi, säveltäjä painottaa.

 

Valkia tuo esityksiin pelimanniryhmän, kuusi tanssijaa, somistuksen sekä kulloiseenkin tilaan soveltuvan esitystekniikan. Valkia-ryhmää on jatkettu eri paikkakunnilla muun muassa kuoroilla, jousiorkestereilla, vierailevilla laulusolisteilla ja juhlapuhujilla.

 

– Valkia koostuu sitoutuneista, rohkeista ja taidollisista nuorista, joista suurin osa on kavereideni lapsia. On hienoa, että nämä nuoret ovat sisäistäneet teoksen ja sen sanoman. Itse olen esityksissä mukana joko videoteknikkona, varamuusikkona tai juontajana.

 

– Juhlaversiosta saamani palaute on ollut ylenpalttisen positiivista. Todella monet ihmiset ovat tulleet posket märkinä kiittelemään esitysten jälkeen, sillä ohjelma koskettaa voimakkaasti tunteita.

 

Viime elokuussa Suomalainen messu esitettiin Helsingin Senaatintorilla. Laulajia oli noin 700 ja soittajiakin noin sata. Rouva Jenni Haukio piti juhlapuheen.

 

– Oli upeaa saada presidentin puoliso tukemaan missiotamme. Koin hänen persoonansa rauhalliseksi ja miellyttäväksi. Minulle syntyi sellainen vaikutelma, että Haukion ansiokas puhe nousi hänen omasta arvomaailmastaan. Annoin hänelle lahjaksi Suomalaisen messun nuottikirjan, Lasse Heikkilä kertoo.



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan