KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Jumala koskettaa kampuksilla

%u2013 Yhteen tuleminen ja aito välittäminen ovat paras tapa kommunikoida evankeliumia korkeakoulumaailmassa, Miika ja Merja Toukola uskovat. Kuva: Heidi Jahnson

Suomessa on valtavasti potentiaalia ja kaikki edellytykset tavoittaa opiskelijoita Kristukselle.

Näin toteavat Miika ja Merja Toukola, jotka toimivat viime vuoden Jyväskylän helluntaiseurakunnan ja Fidan lähetteinä Ruotsin Malmössä polkaisemassa vauhtiin opiskelijatyötä yhdessä paikallisten uskovien kanssa.

– Opiskelijakulttuuri on suhteellisen yhtenäistä, joten tälle ryhmälle suunnattu toiminta tavoittaa heitä hyvin. Kampusten ja opiskelija-asuntojen ansiosta nämä nuoret ovat maantieteellisesti helposti tavoitettavissa. Opiskelijoilla myös on työelämään siirtyneitä enemmän aikaa ja energiaa osallistua heitä kiinnostaviin tilaisuuksiin, Toukolat luettelevat.

– Jos haluamme seurakuntina toimia edelläkävijöinä, tätä ryhmää ei ole varaa missata.

Lisäksi opiskelijavetoiselle kristilliselle työlle annetaan oppilaitoksissa ainakin vielä hyvin tilaa: korkeakoulut usein suorastaan kannustavat opiskelijoita järjestäytymään ja järjestämään toimintaa eri intressien pohjalta.

– Opiskelijat tulevat usein muilta paikkakunnilta. Seurakunnilla on suuri mahdollisuus tulla osaksi heidän arkeaan, kun he alkavat rakentaa uutta elämänpiiriä ja ystävyyssuhteita. Myös diakoniatyölle on tässä joukossa tilausta, aviopari toteaa.

Yli kulttuuri- ja seurakuntarajojen

Kevään aikana Toukolat ovat oman toimensa ohella käynnistäneet opiskelijatyötä Jyväskylässä. Alkuvaiheessa pääpaino on ollut näyn jakamisessa ja selkeyttämisessä, tiimin kokoamisessa sekä rukoustoiminnan aloittamisessa kaupungin yliopistokampuksella.

– Konteksti Jyväskylässä on hyvin erilainen kuin Malmössa, sillä seurakunnassamme on jo runsaasti opiskelijoita ja nuoria aikuisia. Uusia tulee kaupunkiin kuitenkin koko ajan lisää, ja työkenttää riittää varsinkin seurakuntarakennuksen ulkopuolella.

Kansainvälistyvässä keskisuomalaisessa kaupungissa on hyvät edellytykset monikulttuuriselle opiskelijatyölle. Kevään aikana perustetussa tiimissäkin on suomalaisten lisäksi jo korealaista ja amerikkalaista verta.

– Seurakunnassamme on vakaan nuorisotyön lisäksi kansainvälistä työtä, joka tavoittaa ulkomailta tulleita opiskelijoita. Opiskelijajoukko voisi olla yksi aidosti monikulttuuriselle hengelliselle työlle suuntaa rakentava taho, Toukolat visioivat.

– Haluamme toimia paitsi yli kulttuurirajojen myös yhdessä muiden Jyväskylän seurakuntien opiskelijoiden kanssa.

Toukoloiden mukaan opiskelijatyössä toimitaan ikään kuin seurakunnan ja maailman rajapinnassa. Tavoitteena on luoda tilaa kristittyjen ja ei-kristittyjen aidolle kohtaamiselle.

– Työ ei toimi ilman paikallisen seurakunnan tukea, mutta se ei myöskään kanna hedelmää, jos se jää seurakuntarakennuksen seinien sisäpuolelle tai jumiin seurakunnan rakenteisiin. Tämän päivän sekulaariopiskelija on kaukana siitä keskivertoseurakuntanuoresta, joita seurakunnat useimmiten tavoittavat.

Mielenkiintoisessa pioneerityössä

Toukolat saivat ensikosketuksen opiskelijatyöhön keväällä 2002, kun Students for Christ -järjestön Euroopan koordinaattorit järjestivät kampustyön seminaarin Isossa Kirjassa.

– Tuon viikonlopun aikana syntyi into ja halu olla mukana, Merja Toukola muistaa.

Students for Christ koordinoi Yhdysvaltojen Assemblies of God -helluntailiikkeen opiskelijatyötä Euroopassa. Kun järjestö myöhemmin pyysi Toukoloita johtamaan kansainvälistä tiimiä Malmöön, pariskunta tarttui haasteeseen.

Amerikkalaisten ohella projektissa olivat mukana Malmön helluntaiseurakunta sekä Ruotsin helluntailiikkeen valtakunnallinen nuorisotyö. Kansainvälinen ympäristö, tiivis tiimi, uusi yliopistokampus ja suurkaupungin syke loivat puitteet mielenkiintoiselle pioneerijaksolle.

– Jonkin asian tyhjästä syntyminen haastaa monella tasolla mutta on samalla tosi antoisaa, Miika Toukola sanoo.

Toukolat hahmottavat työssä neljä painopistettä: rukouksen ja ylistyksen, varustamisen ja hengellisen kasvun, yhteisöllisyyden sekä tavoittavat toiminnot.

Viimeksi mainittujen tulisi syntyä sinne, missä opiskelijat liikkuvat: kampukselle, kaupungille tai asuntoloihin. Ja jotta toiminta olisi oikeasti tavoittavaa, sen tulee olla vahvasti yhteisöllistä.

– Yhteisöllisyyden muotoutuminen vie aikaa. Ihmissuhteet ovat kuitenkin toimintaa tärkeämpiä. Tarkoitus on, että opiskelijat löytäisivät toisensa ja tulisivat aktiivisiksi toimijoiksi korkeakoulumaailman keskellä. Tämä tukisi samalla koko yliopistomaailman yhteisöllisyyttä. Solut ja pienryhmät ovat tässä keskeisessä roolissa.

– Nuoren aikuisen arki voi olla täynnä omaan itseen sekä elämään ja ihmissuhteisiin liittyvää kipuilua. Tähän maailmaan meidän tulisi seurakuntana astua mukaan kulkemaan. Evankeliumin paras olomuoto on edelleen Kristusta rakastava yhteisö.

Avaukset vaativat rohkeutta ja vapautta

Monien seurakuntien nuoriso- ja opiskelijatyö on hyvin vakiintunutta. Tämä on sinällään hyvä asia mutta vaikeuttaa uusien opiskelijasukupolvien tavoittamista, Toukolat ovat huomanneet.

Suuretkin seurakunnat tekevät usein nuorisotyötä yhden työntekijän voimin, eikä tavoittavaan työhön opiskelijoiden tai nuorten aikuisten parissa ole varattu kunnolla resursseja. Lisäksi opiskelijatyö on perinteisesti niputettu yhteen nuoriso- ja lapsityön kanssa.

Esimerkiksi Ruotsissa opiskelijoille suunnattu toiminta rakentuu nuorten aikuisten työn rinnalle, ja siihen se Toukoloiden mielestä nivoutuukin paremmin.

– On tärkeää löytää toimintamalleja, jotka sopivat omaan kaupunkiin ja paikallisen opiskelijamaailman sykkeeseen ja antavat mahdollisuuksia kohdata niitä, jotka eivät seurakuntiin muuten tule. Toiminta voi olla kaikkea uuden seurakunnan istuttamisesta kulttuurikeskusten ja kahvilatyön kautta rukouspiireihin.

Malmössä suhteita nuoriin aikuisiin alkoi rakentua hyvin pienten, arkisten toimintojen kautta.

– Yksi tiimiläisemme harrasti korealaista kulttuuria. Aloimme siis järjestää korealaisen kulttuurin iltoja, joihin tuli mukavasti väkeä, Merja Toukola kertoo.

Lisäksi tiimi järjesti lukupiirejä ja lautapeli- ja elokuvailtoja sekä hyödynsi Miika Toukolan jongleeraustaitoja ihmisten tavoittamisessa. Ideat syntyivät työssä mukana olevien kristittyjen kiinnostusten, harrastusten ja kutsumuksen pohjalta.

– Moni kantaa sydämellään halua toteuttaa jotakin, mistä Jumala on puhunut. Näiden ihmisten löytäminen ja rohkaiseminen eteenpäin on tärkeää. Yksikin ihminen voi olla tärkeänä linkkinä siihen suuntaan, johon Jumala haluaa työtään viedä.

Historian rohkaisevat opetukset

Malmön kokemukset antoivat haapajärveläisellle Merjalle ja lähettilapsena Papua-Uudella-Guinealla, Pietarsaaressa ja Albaniassa kasvaneelle Miikalle uudenlaista rohkeutta.

– Olemme saaneet paljon tukea ja ohjausta työhön Students for Christ -järjestön kautta, pariskunta kiittelee.

Toukolat ovat osallistuneet vuosittain järjestön koulutusviikolle jossain päin Eurooppaa.

Motivaatiota antaa sekin, että monet historian suurista hengellisistä liikehdinnöistä ovat alkaneet opiskelijoiden keskuudesta.

– Se, millainen opiskelijamaailma on tänään, kertoo monessa mielessä siitä, millainen koko yhteiskunta on tulevaisuudessa. Kampuksiltamme valmistuu tulevaisuuden johtajia, vaikuttajia ja opettajia.

Kuka

Merja ja Miika Toukola

» opiskelijatyötä Jyväskylässä tekevä aviopari

» kuuluvat Jyväskylän helluntaiseurakuntaan, jossa Merja on mukana myös opetus- sekä kansainvälisessä työssä ja Miika lapsityössä, kansainvälisessä työssä ja lautapelien pelaamiseen keskittyvissä Moninpeli-illoissa

» Merja: kasvatustieteiden maisteri ja aikuispedagogi, opiskelee osa-aikaisesti Iso Kirja -opistossa pastoraalityön tutkintoa

» Miika: luonnontieteiden kandidaatti, matemaatikko, harrastaa jongleerausta, sarjakuvien keräilyä ja lautapelejä

» kaksi alakouluikäistä tytärtä

Marika Anttila