Ranskassa kristillinen perusopetus ei saa tukea valtiolta
Julkisten koulujen tila lisää yksityiskoulujen suosiota
Itäranskalaisen Lyonin kaupungin
historiallisessa keskuksessa,
Perrachessa, liikkuu
muitakin kuin matkailijoita.
Korkeat talot varjostavat
suhteellisen kapeita katuja.
Liiketiloja ja toimistoja on
jokaisessa talossa. Katolisen kirkon
suuressa kirjakaupassa on runsaasti
asiakkaita. Kadun toisella puolella
on katolisen kirkon karismaattisen
yhteisön kirkkorakennus ja
kirjakauppa.
Kaupan
oikealla puolella näkyy korkea
ovi, jonka keskellä seisoo iloinen
nuori mies. Hän astuu kadulle ja
keskustelee ohi kävelevien ihmisten
kanssa. Hän on paikallisen helluntaiseurakunnan jäsen
ja mainostaa oven takana toimivaa
kristillistä koulua. Hän jakaa esitteitä ja ohjaa ohikulkevia perheitä
sisälle tutustumaan.
Alueella
ei ole aiemmin ollut evankelisten
seurakuntien läsnäoloa. Kristillinen
koulu on tuonut muutoksen
tilanteeseen.
Uskonto raivattu julkisista kouluista
Ovi
johtaa viihtyisiin luokkatiloihin. Koulun
omistaa ja sen toiminnasta vastaa
Ranskan Assemblees de
Dieu -liikkeeseen kuuluva
Lyonin helluntaiseurakunta.
Koulun
rehtori, seurakunnan johtavan
pastorin tytär Christin Chiner on
innostunut ja motivoitunut työstään.
Hän haluaa esitellä kaikki
koulun tilat ja paikalla olevat
opettajat.
Koulu
on yksi noin kahdestakymmenestä evankelisten
yhteisöjen ylläpitämästä
peruskoulusta Ranskassa.
–
Koulumme on toiminut runsaat kolme
vuotta. Evankelisten seurakuntien
ylläpitämät koulut ovat
Ranskassa melko harvinaisia. Ihmiset
ovat tottuneet katolisiin kouluihin;
se on ymmärrettävää. Koulussamme
on nyt 35 oppilasta.
Heistä osa on leikkikouluikäisiä ja
loput alaluokilla.
Yhteiskunnan
ylläpitämät koulut ovat
Ranskassa tiukasti maallisia. Uskontoja
edustavien henkilöiden ei
anneta vierailla yhteiskunnan omistamissa
kouluissa, eikä
uskontoon viittaavien esineiden näytteille
asettamista suositella. Esimerkiksi
joulunäytelmien järjestäminen
kouluissa on kielletty.
Kristillisissä
kouluissa tämä kaikki
on mahdollista. Oppilaitoksille onkin
tilausta.
–
Toivomme, että koulussamme on
kristillinen ja elämänmyönteinen ilmapiiri.
Ranskassa valtion kouluissa
ilmapiirin muutos alkoi
jo vuosia sitten, mutta nyt muutos
on entistä nopeampaa.
–
Ranskan koululaitos on kristinuskon vastainen.
Tämä täytyy valitettavasti
sanoa. Evankeliset kristityt
eivät voi hyväksyä kouluissa saatavaa
opetusta. Evankelisiin seurakuntiin
kuuluvat vanhemmat pelkäävät
laittaa lapsensa valtion
kouluihin, Chiner kertoo.
–
Koulumme kuitenkin kiinnostaa lapsiperheitä
riippumatta heidän
aatemaailmastaan.
Lukukausimaksuja ja vapaaehtoistyötä
Ranskassa
noin 15 prosenttia lapsista opiskelee
yksityiskouluissa. Valtion
kouluihin verrattuna yksityiskouluissa
on pienemmät luokkakoot
ja lapsilla on enemmän mahdollisuuksia
osallistua yksilöllisyyttä
kehittävään toimintaan muun
muassa kuvaamataidossa ja
liikunnassa. Usein yksityiskouluissa
on myös enemmän laitteita
ja välineistöä kuin valtion
kouluissa.
Useimmat
yksityiskouluista ovat
valtion valvomia ja rahoittamia. Osa
yksityiskouluista joutuu kuitenkin
toimimaan kokonaan yksityisin
varoin. Tähän ryhmään kuuluvat
myös kristilliset koulut. Useimmat
omarahoitteiset yksityiskoulut ovat
katolisen kirkon alaisia.
Christin
Chinerin johtamassa Lyonin
kristillisessä koulussa omarahoitteisuus
tarkoittaa lukukausimaksuja ja
erilaisten varainkeruukampanjoiden järjestämistä. Osa
henkilökunnasta on asialle syttyneitä
vapaaehtoisia.
Yksi
heistä on seurakunnan pastori
Christophe Davyn, joka opettaa
koulussa kuvaamataitoa. Kaikkiaan
koulussa on neljä täyspäiväistä palkallista
opettajaa ja kymmenen
vapaaehtoistyöntekijää.
–
Arvostamme Christinen kykyä johtaa
koulua. Teemme työtämme rukoillen
ja luottaen, että koulu
menestyy, Davyn kertoo. Vaikka
rahoitus on koululle iso haaste,
asetelma antaa myös vapauksia. Myös
kristillisten koulujen täytyy
rekisteröityä ja tulla hyväksytyksi
opetusministeriössä, mutta
hengellisen opetuksen antamista
ei rajoiteta.
–
Koska valtio ei tue meitä, saamme
vapaasti pitää aamuhartauksia ja
opettaa lapsille Raamattua ja
sen ilmoittamaa arvomaailmaa, rehtori
Chiner toteaa. Myös
lapset näyttävät viihtyvän. Luokkatilojen
monipuolinen varustus
selvästi kiinnostaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...