Juhlavuosi avaa mahdollisuuksia myös helluntaiseurakunnille

Vuoteen 2017 osuu paitsi reformaation juhlavuosi ja itsenäisyyden sadan vuoden merkkipaalu, myös Suomen vapaakristillisen neuvoston 50-vuotisjuhla. Kaikki kolme ovat esillä Juhannuskonferenssissa. Suomalainen usko -teemaan liittyvään ohjelmaan kuuluvat muun muassa uudistettu Suomalainen messu, keskustelufoorumi ja iltatilaisuus. Kuva: Konferenssitiedotus / Jani Alanko
Vuoteen 2017 osuu paitsi reformaation juhlavuosi ja itsenäisyyden sadan vuoden merkkipaalu, myös Suomen vapaakristillisen neuvoston 50-vuotisjuhla. Kaikki kolme ovat esillä Juhannuskonferenssissa. Suomalainen usko -teemaan liittyvään ohjelmaan kuuluvat muun muassa uudistettu Suomalainen messu, keskustelufoorumi ja iltatilaisuus. Kuva: Konferenssitiedotus / Jani Alanko
Ensi vuonna muistellaan reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotista historiaa. Juhlinta ei noudata täysin kalenterivuotta, sillä merkkivuosi julistettiin virallisesti alkaneeksi 31. lokakuuta. Samana päivänä Martti Luther julkaisi aikoinaan kuuluisat teesinsä anekauppaa vastaan.

Suomen Evankelinen Allianssi on rohkaissut vapaakristillisiä seurakuntia ottamaan osaa merkkivuoden viettämiseen. Ristin Voiton kyselyn mukaan helluntaiseurakunnissa ollaan periaatteessa kiinnostuneita hyödyntämään teemaa omassa toiminnassa, mutta käytännön toteutus on monella alkutekijöissään.

Sähköpostitse toteutettuun kyselyyn vastasi 36 seurakuntien työntekijää, joista kolmasosa kertoi kotiseurakuntansa aikovan huomioida juhlavuoden jollakin tavalla. Loput kaksi kolmasosaa eivät olleet ainakaan toistaiseksi suunnitelleet mitään.

Valtaosa vastaajista, yli 70 prosenttia, oli sitä mieltä, että merkkivuoden näkyvä viettäminen on hyvä asia helluntailiikkeen kannalta. Loput eivät nähneet sillä juurikaan merkitystä.

Turhaa vai tärkeää?

Kyselyyn liitetystä vapaan sanan osiosta käy ilmi, että suppeaankin vastaajajoukkoon mahtuu hyvin erilaisia näkemyksiä merkkivuoden merkityksestä.

Jotkut pitävät sitä ennen kaikkea luterilaisten juhlana ja jopa turhana rahanmenona.

Martti Lutherin suhtautuminen uudestikastajiin ei ollut sellainen, että meidän olisi korrektia lainata hänen nimeään jossain toimessamme”, kriittisin vastaaja totesi.

Toisaalta usea vastaaja muistutti reformaation myötävaikuttaneen myös helluntailiikkeen syntyyn.

Myönteisen kannan edustajat näkevät merkkivuodessa tilaisuuden pitää Raamattua ja evankeliumia esillä. Myös kristittyjen yhteyden vahvistaminen lasketaan vastauksissa teemavuoden mahdollisuuksiin.

Moni vastaaja huomautti, että uskonpuhdistusta tarvitaan edelleen. Erään pastorin sanoin: ”Reformaatio on hyvä nostaa esille, ei vain historian kulminaatiopisteenä vaan myös jatkuvana tarpeena raamatullisen uskon säilyttämiseksi.”

Hyvinvoinnin perusta

Joillakin helluntaiseurakunnilla on jo selkeitä suunnitelmia tulevaa vuotta varten. Teemavuoteen sopiva yhteiskristillisyys on huomattu hyväksi tavaksi toteuttaa tapahtumia myös pienillä paikkakunnilla ja vähäisillä resursseilla.

Karstulassa helluntaiseurakunta, vapaaseurakunta ja luterilainen seurakunta aikovat yhdistää voimansa. Tiedossa on muun muassa yhteisen kirkkokuoron esityksiä sekä telttakokousviikko tulevana kesänä. Tapahtumat on ilmoitettu Karstulan yhteiseen merkkivuosikalenteriin, joka tulee näkyviin kunnan nettisivulle. Karstulan helluntaiseurakunnan vanhimmistoon kuuluva Tapani Maanselkä pitää juhlavuotta hyvänä tilaisuutena osoittaa, että erilaiset hengelliset yhteisöt kykenevät toimimaan yhdessä. Hän toivoo juhlavuoden myös muistuttavan suomalaisia siitä, ettei nykyinen hyvinvointi ole itsestäänselvyys.

– Uskonpuhdistus on ollut merkittävä tekijä koko Suomen kansalle. Aikamoinen takapajula olisimme ilman sitä. Luterilainen kirkko on opettanut oikeasta ja väärästä, ja Raamatun sanoma on ollut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Siihen kuuluu ahkeran työnteon ja rehellisyyden arvostus ja ajatus siitä, ettei ketään saa sortaa.

Myös Mikkelissä suunnitellaan kristittyjen yhteistä tapahtumaa jo hyvissä ajoin.

– Meillä on ensi vuoden lokakuussa Mikkeli Missio, joka yhdistää paikkakunnan seurakuntia. Luterilaiset, vapaakirkolliset, helluntailaiset ja pelastusarmeijalaiset ovat mukana, helluntaiseurakunnan johtava pastori Tero Ojasalo kertoo.

Ojasalon mielestä sekä Suomen 100-vuotias taival että reformaatio ovat juhlimisen arvoisia myös helluntaiseurakunnissa.

– On Jumalan armoa, että saamme olla itsenäisiä ja meillä on Raamattu.


Säde Loponen

Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan