Juhannuskonferenssista jäivät mieliin yhteys, isänmaa ja turvallisuuden varmistaminen
Kaksi viikkoa sitten vietetty
juhannuskonferenssi kokosi
tuttuun tapaan
kolmisenkymmentä tuhatta
kävijää Keuruulle Isoon
Kirjaan. Luku
on säilynyt melko samana läpi
vuosien, mutta näppituntumalta jotakin
eroa konferenssikäyttäytymiseen on
muodostunut takavuosiin
nähden. Keskiviikko
ja torstai tuntuvat olevan
nykyisin melko hiljaisia päiviä,
perjantaina vilkastuu ja
lauantaina alue onkin jo täynnä ihmisiä
lähes säätilasta riippumatta.
Konferenssi-isäntä
Marko Halttusen mukaan
asuntovaunukuntia oli
tänä vuonna liikkeellä viime
vuotta vähemmän, mutta
lauantaina päiväparkki puolestaan
oli aivan täynnä. Lauantairuuhkan saattoi
aistia myös
ruokailupisteissä, joista jokaiseen kertyi
päivän kiireisimpinä tunteina
ronskit jonot.
Tuliko
juhlille väkeä muista yhteisöistä?
Juhannusaattoa
vietettiin vapaakristillisten kirkkojen
ja liikkeiden yhteyden
merkeissä, ja kaikkia SVKN-yhteisöjä
kutsuttiin Keuruulle
mukaan. Kuinka hyvin kutsuun
vastattiin, ja oliko muista kirkoista
johtajien lisäksi tavallista väkeä
paikalla?
–
Uskoisin, että
tavoite toteutui, mutta
on vähän vaikea sanoa, missä määrin,
Marko Halttunen sanoo.
–
Takavuosina tehdyn kyselyn mukaan
helluntaiseurakuntien ulkopuolelta
konferenssiväkeä olisi
noin 10–15 prosenttia. Tänä
vuonna sekä juhannusaattona että
juhannuspäivänä päiväkävijöitä oli
viimevuotista selvästi enemmän.
Voi hyvinkin olla, että tässä
joukossa oli enemmän myös SVKN-väkeä.
Haussa
positiivisia aiheita
Konferenssissa
nousi esiin kolme vahvaa
teemaa: Suomi 100 vuotta,
Reformaatio 500 vuotta ja
SVKN 50 vuotta. Moni kehui, että
teemat olivat yhdistäviä ja vaikuttivat
positiivisesti tunnelmaan.
Mutta:
miksi ilmapiiri tuntuu paranevan
heti, kun juhlateemat otetaan
liikkeen ulkopuolelta?
–
Tämän vuoden teemat nousivat myös
liikkeen sisältä, Halttunen korjaa.
–
Helluntaiherätyshän on SVKN:n
suurin jäsen, ja yhteinen kokoontuminen
oli meidän ehdotuksemme. Konferenssitoimikunnassa olemme
aina pyrkineet löytämään
positiivisia teemoja, jotka
voisivat puhutella ajankohtaisuudellaan helluntailiikettä
ja yhteiskuntaa
laajemminkin.
Oliko
teemoja kuitenkin jo liikaakin? Jäikö
jokin niistä liian vähälle huomiolle?
– Varsinainen
yleisteemahan oli
Suomalainen usko. Sen alla sitten juhlistettiin
näitä muita merkkivuosia. SVKN:n
tavoitteena ei ollut
rummuttaa omaa merkkivuottaan, mutta
sekin sai mielestäni riittävän
huomion ohjelmassa, Marko
Halttunen sanoo.
Vuorenhuippuja
Halttusen
mukaan konferenssissa oli
monta huippukohtaa. Suomalainen messu perjantaina
veti pääteltan täyteen
ja myös lipunnostojuhla keräsi
Gospelrekalle ennätysyleisön.
–
Parasta Suomelle -illat olivat myös
kuin vuorenhuippuja, joista juhannusillan
Jippii Ristin maa -tapahtuma
lienee kohonnut korkeimmalle, Halttunen
maalailee.
–
Konferenssiteemaan liittyen Suomalainen
usko ja musiikki -juhla
lauantaina oli myös yksi kansoitetuimmista
kokouksista. Sunnuntain
ehtoollisjuhla oli mielestäni
vaikuttava päätösjuhla koko
konferenssille.
Löytävätkö sukupolvet
yhä toisensa?
Juhannuskonferenssissa
näkyy helluntailiikkeen
erilaisten sisäisten kulttuurien
kirjo.
Ääripäinä
voidaan varmaankin pitää
varttuneen väen Saalem Brass
-konserttia Keuruun kirkossa
ja nuorten juhannusyön Imboys-konserttia.
Molemmat olivat
hyvin kansoitettuja, ja niistä
tuntui purkautuvan oman porukkansa
löytänyt, tyytyväinen yleisö.
Onko
Juhannuskonferenssissa aistittavissa
repeämiä tai jopa aidon yhteyden
katoamista?
–
Minusta on hienoa nähdä, miten
konferenssi onnistuu kokoamaan hyvin
erilaista ja eri-ikäistä väkeä
yhteen, Marko Halttunen sanoo.
–
Toki kaikkia tyylilajeja ei voi niputtaa
yhteen. Olemme ohjelmauudistuksessa pyrkineet
siihen, että
juhlateltan tilaisuudet tavoittavat
erityisesti nuoria aikuisia ja
keski-ikäisiä kävijöitä. Siksi
niihin on otettu myös houseband-vetoinen
yhteislaulu ja enimmäkseen
”kaikille sopiva” ylistysmusiikki.
–
Jännitteitä eri ryhmien välillä varmasti
on, mutta näen niiden mieluumminkin
ylläpitävän yhteyden tasapainoa
kuin aiheuttavan repeytymää.
Heinäpaalit toivat
turvallisuutta
Yksi
uutuus tapahtumassa olivat ajoesteiksi
nostetut valkoiset heinäpaalit. Niiden
avulla haluttiin estää
mahdollinen kuorma-autoisku väkijoukkoon
juhlakentällä.
–
Jyväskylän poliisin lupahallintoyksiköstä käytiin
Isossa Kirjassa toukokuun
lopulla, ja sieltä suositeltiin
ajoesteiden asettamista kulkuväylille,
Marko Halttunen
kertoo.
Heinäpaalit
saatiin lähellä olevasta Ponilaaksosta,
jonka kanssa Iso
Kirja järjestää ratsastusleirejä. Yksi
heinäpaali painaa noin 800
kiloa, ja ne nostetaan paikalleen traktorilla,
jossa on riittävän järeät
tukkipihdit. Paali pysäyttää minkä
tahansa siviiliajoneuvon.
Marko
Halttusen mukaan ajoesteitä tullaan
käyttämään jatkossakin, mikäli
turvallisuusarviot antavat
siihen aihetta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...