”Jokaisen seurakunnan on kysyttävä itseltään, miksi se on olemassa”
Neljääkymppiä kolkutteleva Juha Lehtonen tietää olevansa vedenjakajalla: lähivuosina hän voi joko jääräytyä ajattelemaan olevansa ikuisesti oikeassa tai ymmärtää siirtää tehtäviään ja vastuutaan nuoremmille sukupolville.
Lehtonen on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon mutta myöntää, ettei se ole aina helppoa. On vaikeaa ajatella, etteivät omat ajatukset ole enää loistavia ja tuoreita – kunnes parikymppinen kyseenalaistaa ne kahdella sanalla: ”Mitä vitsiä?”
– Sukupolvien ketju syntyy siitä, että minä kannustan kaksikymppistä ja hän puolestaan 15-vuotiasta. Helluntaiherätyksessä on päässyt syntymään kuilu seitsemänkymppisten ja nelikymppisten välille, ja siksi on vaikeaa luoda seurakuntaa, jolla olisi yhteinen näky.
Kuilun synnyttävä valtuuttamisen puute on Lehtosen mielestä toinen helluntaiseurakuntien kipukohdista. Toinen on tapakulttuuri, joka liittyy herätysliikkeen ikään.
– Seitsemän-kahdeksankymppisillä seurakunnilla on vahvat perinteet ja luonne; käsitys siitä, mistä ne tunnetaan. Rohkeus ja pioneerimaisuus ovat yleensä jo haihtuneet.
Jokelan Station-seurakunnan johtajistoon kuuluvalla Juha Lehtosella on juuret syvällä Järvenpään helluntaiseurakunnassa ja helluntaiherätyksessä ylipäätään.
– Seurakunta oli lapsuudenperheeni koti ja on mulle yhä rakas. Suurin osa ystävistäni on edelleen siellä. Olemme tunteneet toisemme varhaisnuoruudesta, Lehtonen kertoo.
Näkynä välittäminen
Noin vuoden vanhassa Station-seurakunnassa puhutaan paljon siitä, että usko tapahtuu ensisijaisesti muualla kuin sunnuntaisin seurakunnassa. Kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen kouluampumisen jälkeen aloitetun nuorisokahvilan pohjalle syntynyt seurakunta perustettiin ”tyhjän päälle”.
– Kukaan ei osannut tehdä, mutta tehtiin vaan, Stationin toinen ”saarnapoika” eli opetuksesta vastaava kuvailee.
– Meillä oli huoli jokelalaisista, mutta ainoa, mihin pystyttiin, oli osoittaa rakkautta ja hyväksyntää ihmisille. Se näky on edelleen kirkas.
Seurakunta nojaa Raamattuun ja helluntaiseurakuntien Uskon pääkohtiin, mutta muuten helluntaitaustainen johtoporukka on halunnut arvioida jokaista traditiosta nousevaa asiaa ja toimintatapaa: Onko tämä meidän kannaltamme relevantti? Emmehän hylkää jotakin ratkaisua oman kipumme pohjalta? Miksi tämä seurakunta on olemassa? Mikä on sen DNA? Mitä annettavaa sillä on ihmisille?
– Hirveä homma. Raskasta mutta makeeta, Juha Lehtonen kuvailee prosessia, joka on käynnissä edelleen.
– Toisaalta nuo kysymykset ovat sellaisia, joita jokaisen seurakunnan pitää esittää itselleen. Vanhan seurakunnan uudistaminen on varmasti vielä rankempaa kuin uuden perustaminen.
Vanhakin seurakunta voi tavoittaa
Viime vuoden lopulla RV51–52:ssa uutisoitiin amerikkalaisesta selvityksestä, jonka mukaan uudet seurakunnat tavoittavat ennen kaikkea ”saavuttamattomia” ihmisiä. Tämä on totta myös Stationissa.
– Muskarissa ja tiistai-illoissa noin 95 prosenttia kävijöistä on seurakunnan ulkopuolisia. Sunnuntaisin suhde on 20/80 seurakuntaan jo kuuluvien ja uskossa olevien hyväksi, mutta paikalla on myös monia, jotka eivät vielä ole uskossa, Juha Lehtonen kuvailee.
Hän palaa alun mietteeseensä eri sukupolville yhteisen seurakunnan perustamisen vaikeudesta. Onko mitenkään mahdollista yhdistää se, että seurakunta hoitaa jo pitkään uskossa olleita, siihen, että yhteisö tavoittaa myös uusia ihmisiä?
– Mielestäni yhdistäminen on mahdollista. Stationilla käy 70–80-vuotiaita, nuoria ja perheellisiä. Vanhat ovat aivan liekeissä, että seurakuntaan on tullut ei-uskovia ja nuoria: he näkevät sitä elämää, jota ovat vuosikymmenet rukoilleet.
– Meillä on ajatus, että opetuksesta pitää aina löytyä sekä sovellus maanantaiaamuun että pelastussanoma.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...