Järvenpäässä avaudutaan kohti kaupunkilaisia

Vahva musiikkiosaaminen näkyi Järvenpään Saalemin 80-vuotisjuhlassa, jossa ryhmä seurakunnan omia ja siellä kasvaneita laulajia ja soittajia esiintyi yhdessä. Pianon takana Heli Ahvenainen-Saaristo. Kuva: Ruut Ahonen

Järvenpään Saalemin 80-vuotisjuhla helluntaina antoi hyvän läpileikkauksen ennen sotia perustetun helluntaiyhteisön vaiheisiin. Juhlassa selvisi paitsi naisten merkittävä rooli seurakunnan alkuvaiheissa myös se, että pitkän ja hedelmällisen lapsi- ja nuorisotyön lisäksi yhteisö on hiljattain alkanut heräillä vastaamaan

kaupungin ei-uskovan väestön tarpeisiin.

Järvenpää on ollut yksi niitä harvoja helluntaiseurakuntia, joka on joka kesä pitänyt perinteiset telttajuhlat. Tänä kesänä niiden sijaan seurakunta jalkautuu kaupungin järvenrantakeskustaan Puistogospelin merkeissä.

– Tapahtuman sisältöön ja tavoittavuuteen on panostettu poikkeuksellisen paljon, koska haluamme kutsua ihmisiä evankeliumin äärelle, kerrottiin Julius Laineen lukemassa juhlahistoriikin nykyosiossa.

”Kolmasosa ei kuulu mihinkään”

Tavoittavaan työhön havahtuminen on hyvä uutinen vahvasti muuttovoittoiselle yli 42 000 asukkaan kaupungille.

– Olemme uudenlaisessa tilanteessa, jossa noin kolmasosa kaupunkilaisista ei kuulu mihinkään seurakuntaan, Järvenpään luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Vesa Koivisto kuvasi kaupungin hengellistä haastetta.

– Tällä hetkellä seurakuntiin kuulumattomia on noin 13 000. Erilaisia seurakuntia todella tarvitaan.

Kaupungin edustaja Arja Loima painotti, että viranomaisille helluntaiseurakunta on erityisesti maahanmuuttoasioissa entistä tärkeämpi kumppani, sillä ”virastot eivät kotouta ketään, mutta seurakunta voi kotouttaa”.

Juhlassa seurakunnan ja Suomen historia kietoutuivat yhteen, kun Järvenpään Saalemin nykyinen ja siellä kasvanut musiikkiväki tulkitsi yhdessä Lasse Heikkilän Suomalaisen messun lauluja.

Stationin äiti

Nykyään keskustelu uusien seurakuntien istuttamistarpeesta on kasvanut. Myös Järvenpään helluntaiseurakunta syntyi vastaavalla tavalla tarpeesta neljän miehen ja neljän naisen voimin vuonna 1928. Tuolloin kaupungista puuttui vielä luterilainen seurakuntakin.

– Noson taloon kokoontui 20 ihmistä. Puheenjohtajana toimi Juhani Ahon veli Pekka Brofeldt. Keskustelun jälkeen nähtiin todella välttämättömänä perustaa seurakunta, vanhimmistoveli Kristian Laine kertasi historiikkiosuudessaan.

Järvenpään Saalemin tunnuspiirre on ollut alusta saakka vahva sukujatkuvuus. Esimerkiksi Laineen suku, johon myös seurakunnan saarnaajana 25 vuotta toiminut Erkki Laine kuuluu, vaikuttaa yhteisössä useammassa sukupolvessa. Samoin mukana pitkään saarnaajana toimineen Einari Korhosen jälkipolvea on tiiviisti mukana seurakuntavastuissa.

Vuonna 2015 joukko Järvenpään helluntaiseurakunnan nuoria aikuisia perusti Station-seurakunnan Tuusulan Jokelaan. Tätä edelsi siellä vuosia kestänyt nuorisokahvilatyö, joka alkoi Jokelan koulusurmista.

Äiti- ja tytärseurakunta, Station ja Saalem, tekevät edelleen läheistä yhteistyötä muun muassa muskarien ja yhteisten kesäleirien muodossa.

Ruut Ahonen