Hervannassa tavoitettiin lähiön asukkaita

Tampereen Hervannassa järjestettiin jo kolmatta kertaa tavoittava Harvest in Hervanta -tapahtuma, jossa kuultiin musiikkia ja puheita vapaaaikakeskuksessa ja läheisellä Runoilijanaukiolla. Iltatilaisuuksiin sisältyi myös yhteistä rukousta ja ylistystä.

– Seurakunta ei voi sanoa olevansa elävä, jos se ei evankelioi, Hervannan Katukappelin pastori Timo Penttilä linjaa.

Venyminen kannattaa

Hervannan Katukappeli on toiminut vuodesta 2003 kauppakeskus Duon yläkerrassa aivan kaupunginosan ytimessä ja onkin jo oma ”brändinsä” Hervannassa.

Isompia tavoittavia tapahtumia yhteisö on järjestänyt jo 2000-luvun alusta lähtien.

Suomalaisia ei Penttilän mukaan lähestytä ”tuosta vain”, ja usein kahvi tai letut ovat luonteva tapa luoda yhteys – mutta se ei riitä.

– Emme halua olla pelkkä ystäväkerho. Usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta ja sen vastaanottamisesta.

Isommat tapahtumat vaativat Katukappelilta aina ”venymistä”, sillä resurssit ovat pienet. Jumala on kuitenkin pitänyt huolen.

– Joka kerta [evankeliointitapahtuman] ensimmäisessä kokouksessa tulee kyselleeksi mielessään, onko Jumala tässä mukana vai tehdäänkö me tässä vain tekemisen takia. Mutta aina tapahtuman jälkeen on ollut olo, että järjestäminen kannatti, Penttilä kertoo ja iloitsee herätyksestä, jota tämänkin vuoden tapahtumassa koettiin.

Kohti ”valtakunnan kulttuuria”

Ruohonjuuritason toimintaan kannustavat myös tapahtumassa puhuneet Matthew ja   Elizabeth King, jotka ovat hiljattain Lontooseen muuttaneita Bethel Churchin (USA) Euroopan-lähettejä. Norjalaistaustainen Elizabeth tietää, että pohjoismaalaisilla on taipumus arkailla astumista toisen ihmisen henkilökohtaiseen ”tilaan”.

– Ei pohjoismaista kulttuuria, vaan ”valtakunnan kulttuuria”, hän peräänkuuluttaa sekä rohkaisee luottamaan Jumalaan ja sietämään epämukavuutta.

Hervannassa esiintynyt rapmuusikko Roisi Roni alias Roni Lempiäinen haluaa haastaa itseään siihen, että voisi olla sama oma itsensä ympäristöstä riippumatta. Hänestä keikkailu kristittynä räppärinä on sukua kenen tahansa uskovan kokemuksille. Seurakuntaympäristössä ihmiset ovat helpommin ”mukana” kuin muissa yhteyksissä.

– Muualla iso osa kuulijoista ei lähtökohtaisesti allekirjoita sanomaa. Ei voi odottaa, että kaikki tykkäävät. Se on samantyyppinen ero kuin kenen tahansa uskovan kohdalla, joka toimii toisaalta seurakunnan ulkopuolella ja toisaalta sen sisällä.

Paula Erkintalo