”Helluntailiike on selvästi tienhaarassa”

Vieläkö helluntaiseurakunnat haluavat viedä evankeliumin sanomaa? Seurakuntakasvu edellyttäisi ihmisten tehokkaampaa tavoittamista. Kuva: Janne Lahti
Vieläkö helluntaiseurakunnat haluavat viedä evankeliumin sanomaa? Seurakuntakasvu edellyttäisi ihmisten tehokkaampaa tavoittamista. Kuva: Janne Lahti
Suomen helluntaiseurakuntien jäsenmäärän laskeva kehityssuunta on johtanut pastori, MTh Jyrki Iso-Hellan pohtimaan herätysliikkeen nykytilaa ja tulevaisuutta. Iso-Hella on perehtynyt huolella helluntaiseurakuntien jäsentilastojen muutoksiin ja pohtii lähiviikkoina Ristin Voitossa julkaistavassa artikkelissaan myös niiden syitä.

Helluntailiikkeen jäsenmäärän kasvu oli toiminnan alkuvuosina eli 1910-luvun jälkeen ilmiömäisen nopeaa. Silloin aloitettiin myös voimakas kotimaan evankeliointityö, jonka seurauksena jo 1920-luvulla perustettiin yli 30 uutta seurakuntaa ja helluntailaisten määrä nousi kymmeneen tuhanteen.

Seuraavalla vuosikymmenellä herätysliikkeen työ eteni yhtä tuloksellisesti. Silloin 40 uutta seurakuntaa aloitti toimintansa ja seurakuntien yhteinen jäsenmäärä kipusi 15 000:een.

Kasvu jatkui edelleen 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin perustettiin yhteensä yli 60 helluntaiseurakuntaa. Helluntailiikkeen jäsenmäärä ylitti jo 25 000 rajan. Alkuvuosikymmeninä helluntailaisten määrä Suomessa lisääntyi keskimäärin viidelläsadalla joka vuosi.

Vaikka 1960-luvulla liikettä koetteli sisäinen hajaannus ja uusien seurakuntien perustamisessa tapahtui romahdus, niitä syntyi vieläkin lähes parikymmentä, ja jäsenmäärä jatkoi kasvuaan 30 000:een.

Vuodesta 1993 kasvun taitekohta

Yleistä valtakunnallista kiinnostusta ja mediahuomiota vuosina 1977–1981 herättänyt saarnaaja Niilo Yli-Vainion toiminta toi helluntailiikkeelle kaikkien aikojen suurimman kasvupiikin, yli 10 000 uutta jäsentä, ja sen seurauksena liikkeen jäsenmäärä ylitti 40 000:n rajan. Aktiivista evankelioimisintoa riitti vielä 1980-luvullakin, ja uusia seurakuntia perustettiin lisää. Myös aiemmin syntyneet seurakunnat jatkoivat jonkin aikaa kasvuaan.

Vuosi 1993 oli helluntailiikkeen jäsenmäärän kehityksessä tärkeä taitekohta, jolloin saavutettiin tähänastisen kasvun huippu: 48 700 jäsentä. Helluntailiike alkoi rinnastaa itsensä yhä useammin maamme ortodoksiseen kirkkoon.

Tämän jälkeen uusia seurakuntia perustettiin kuitenkin entistä vähemmän ja myös jäsenmäärä kääntyi hitaaseen laskuun. Helluntailaisten määrä putosi vuoteen 2014 mennessä tilastollisesta huippuluvusta lähes kahdeksalla prosentilla eli neljällä tuhannella jäsenellä ja oli noin 45 000.

Vaikka jäsenmäärän laskua ei voi verrata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dramaattiseen jäsenkatoon, pastori Jyrki Iso-Hella on nykytilanteesta huolissaan.

– Helluntailiike on selvästi tullut tienhaaraan, hän sanoo.

– Kun kastettujen määrä on jatkuvasti pienempi kuin seurakunnista eri syistä poistuvien määrä, näköpiirissä on vain jäsenistön keski-iän nopea kasvu ja seurakuntien jäsenmäärän väheneminen.

Iso-Hella muistuttaa Linus J. Morriksen kirjassaan Seurakunnan läpimurto (Päivä, 1996) esittämästä yleisestä herätyksien kehityskaavasta, jossa syntymän ja voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen alkaa usein tasannevaihe, sitten laskuvaihe ja lopulta jopa kuolema.

– Tilastojen valossa Suomen helluntailiike on nyt selvästi saavuttanut tasannevaiheen ja kääntynyt hitaaseen laskusuuntaan.

Pienet seurakunnat tehokkaampia kuin isot

Iso-Hella on kiinnittänyt jäsenmäärien analyysissaan huomiota seurakuntien niin sanottuun siirtokasvuun (transfer growth), jossa maaseudun pienten seurakuntien työn tulokset siirtyvät suurten kaupunkiseurakuntien hyödyksi. Kyse on kaupungistumisesta eli siitä, että väki siirtyy opiskelu- ja työpaikkojen perässä kyliltä keskuksiin ja pienemmistä keskuksista kaupunkeihin.

Vähäisemmistä resursseistaan huolimatta pienet helluntaiseurakunnat ovat kuitenkin olleet huomattavasti tehokkaampia sielujenvoittamistyössä kuin suuret kaupunkiseurakunnat. Paikkakuntakohtaisessa tilastossa, jossa verrataan oman paikkakunnan ihmisistä uskoon ja seurakuntayhteyteen tulleiden suhteellisia osuuksia, suuret kaupunkiseurakunnat eivät pääse lähellekään kärkisijoja.

Eniten omalla paikkakunnallaan vaikuttaneita ja sen asukkaita yhteyteensä voittaneita helluntaiseurakuntia on seuraavilla paikkakunnilla tässä järjestyksessä: Alajärvi, Soini, Kihniö, Keuruu, Uurainen ja Toivakka. Nämä ovat saavuttaneet 4–5 prosenttia paikkakuntansa asukkaista.

Merkillepantavaa on, että omalla alueellaan vaikutusvaltaisimman 15 seurakunnan tilastossa ei näy yhtään isoa kaupunkia.

Syitä seurakuntakasvuun ja sen sammumiseen

Jyrki Iso-Hella on pyrkinyt etsimään myös syitä siihen, mihin helluntailiikkeen kasvu ensimmäisenä 80 vuotena perustuu. Hänen mielestään monia selittäviä tekijöitä on löydettävissä.

– Uusien seurakuntien perustaminen, naisten toiminta erilaisissa julistustehtävissä ja uskovien evankelioimisnäky, hän luettelee.

– Uusien seurakuntien perustaminen on todettu useissa tutkimuksissa olevan paras ja nopein tapa voittaa uusia ihmisiä Kristukselle. Lisäksi helluntaiherätyksen alkuvuosikymmeninä naiset osallistuivat käytännössä kaikkiin seurakunnan tehtäviin ja olivat itse asiassa synnyttämässä suurta osaa maamme helluntaiseurakunnista. Kolmas kasvua selittävä tekijä on selkeä ja voimakas opetus kaikkien uskovien vastuusta sielujenvoittamistyössä.

Iso-Hella muistuttaa, että seurakuntien määrätietoinen panostus esimerkiksi lapsityöhön, teetupa- ja katuevankeliointiin, telttakokouksiin sekä aktiotoimintaan on tuottanut myös hengellistä tulosta, mikä on näkynyt seurakuntakasvuna.

Mutta myös kasvun esteitä on mahdollista tunnistaa. Iso-Hellan mukaan niitä ovat muun muassa seurakuntien rakenteiden jäykkyys, vastuunkantajien omien reviirien suojeleminen, heikko näkemys armoituksiin perustuvasta organisaatiosta, naisten  toimintamahdollisuuksien rajoittaminen, määrän korostaminen laadun kustannuksella sekä toiminnan yksipuolistuminen.

– Vaikka monien seurakuntien toimintaa vaivaa runsaudenpula ja jäsenten uupuminen, seurakuntien johto on usein päätynyt korostamaan yksipuolisesti vain joitain toimintamuotoja. Terveen kasvun näkökulmasta seurakunnassa tulisi huomioida tasapuolisesti kaikkien eri armoitusten olemassaolo, Iso-Hella painottaa.

SLK-tutkimus seurakuntien avuksi

Seurakunnan luontainen kehitys SLK Suomi ry:n toiminnanjohtajalle, pastori Kari Pölöselle monet Iso-Hellan havainnot ovat tuttuja.

– Helluntaiherätyksen tilanne vastaa täysin maamme SLK -tutkimuksissa havaittua seurakuntien laadullista tilaa, kun sitä vertaillaan muihin seurakuntakasvun kokemuksiin ja tutkimuksiin, joita on saatu 18 vuoden aikana 70 000 seurakunnassa ja 86 maassa, Pölönen toteaa.

Hänen mukaansa myös huomio siitä, että pienet seurakunnat ovat olleet suuria kaupunkiseurakuntia tehokkaampia sielujenvoittamistyössä, on linjassa maailmanlaajuisten SLK-kokemusten kanssa.

– Yleensä pienten seurakuntien jäsenet ovat aktiivisempia jumalanpalveluksiin osallistumisessa ja vastuun kantamisessa, Pölönen huomauttaa.

Kaikkiin Iso-Hellan johtopäätöksiin Pölönen ei kuitenkaan yhdy.

– Suomen helluntailiikkeessä on kastettu viime vuosina noin 650–900 uskoontullutta vuosittain. Se on paljon enemmän kuin esimerkiksi ”ylivainiolaisen” herätyksen vuosina.

Pölönen toivoo, että seurakunnat osaisivat hyödyntää enemmän seurakuntakasvuun liittyviä SLK-tutkimuksia ja niillä saatua tietoa.

– Yksi kuihtuvia seurakuntia yhdistävä tekijä on se, että ne eivät koe tarvitsevansa ulkopuolista apua, hän huomauttaa.

Ristin Voitto julkaisee lähiviikkoina Jyrki Iso-Hellan artikkelin ja tutkimusaineiston, jota seurakuntien työntekijät kommentoivat.


Leevi Launonen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan