Maalliset lait muuttuvat, Jumalan
periaatteet eivät. Näin voisi
kiteyttää Suomen Helluntaikirkon tuoreen
avioliittokannanoton.
Julkilausuma
on Helluntaikirkon kommentti
paitsi viime maaliskuussa voimaan
astuneeseen sukupuolineutraaliin
avioliittolakiin myös
luterilaisen kirkon ympärillä parhaillaan
käytävään keskusteluun.
Kannanotossa
Helluntaikirkko toteaa,
ettei se lakimuutoksesta huolimatta
ole muuttanut näkemystään avioliitosta
ja että se sitoutuu opetuksessaan
ja toiminnassaan Raamatun
seksuaalietiikkaan ja
avioliittokäsitykseen, jota se
pitää yksiselitteisenä.
Kannanoton
mukaan yhden miehen
ja yhden naisen solmima avioliitto
on ”Jumalan säätämä, luomisessa asetettu
ja Jeesuksen Kristuksen opetuksessaan
vahvistama” yhdyselämän
muoto, jonka tarkoituksena on
mahdollistaa vakaa ja turvallinen
kasvuyhteisö myös lapsille sekä
antaa lapselle oikeus eri sukupuolta
oleviin vanhempiin.
–
Tänä vuonna avioliittolakiin tuli
iso muutos, ja luterilaisessa kirkossa
käydään tästä asiasta keskustelua.
Halusimme tuoda esille
sen, että meille linja on selkeä
ja sama kuin tähänkin asti, Suomen
Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä toteaa.
Yhdenvertaisuutta
Kannanoton
mukaan Suomen Helluntaikirkko
hyväksyy sen, että
moniarvoisessa yhteiskunnassa lainsäädännön
tulee pyrkiä kansalaisten
yhdenvertaisuuteen riippumatta
esimerkiksi siitä, noudattavatko
he kristillisen avioliitto-
ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita.
Tästä
huolimatta Helluntailiike ei
edelleenkään hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia
ajaneiden tasavertaisuusargumenttia.
”Näkemyksemme
mukaan yhdenvertaisuutta ei
–– edistetä rinnastamalla
miehen ja naisen väliseen
avioliittoon muunlaisia yhteiselämän
muotoja”, kannanotossa todetaan.
–
Me uskomme, että olisi parempi, jos
myös Suomen laki määrittelisi
avioliiton edelleen naisen
ja miehen väliseksi. Valtio on
kuitenkin tehnyt omat ratkaisunsa, Mika
Yrjölä sanoo.
–
Läntisessä maailmassa me elämme
uudessa ajassa, jossa kristilliset
arvot rapautuvat. Haluamme noudattaa
tämän maan lakeja
niin pitkälle kuin mahdollista, kunhan
se ei sodi meidän omaatuntoamme
vastaan. Se on myös
Raamatun ohje.
Tähän
liittyen kannanotossa esitetään
huoli uskonnollisista syistä
perinteiseen avioliittonäkemykseen sitoutuneiden yksilöiden
ja yhteisöjen uskonnonvapaudesta.
Helluntaikirkon
mukaan uskonnollisten yhdyskuntien
ja yhteisöjen
yhdenvertaisuus ja toimintamahdollisuudet
tulee varmistaa
myös sellaisissa tilanteissa, joissa
lainsäädännön sallimat käytännöt
ja Raamatusta nousevat
eettiset periaatteet ovat keskenään
ristiriidassa.
Hoitava
yhteisö?
Kahdeksasta
virkkeestä muodostuva kannanotto
on selvästi suppeampi kuin
Helluntaikirkon vuoden 2009
Talvipäivillä antama julkilausuma samasta
aiheesta.
Kristillisen
avioliittoteologian perusperiaatteiden
ja yhteiskunnallisten merkitysten
lisäksi vuoden 2009
julkilausuma kiinnitti huomiota
myös tapaan, jolla seurakuntien tulisi
pitää asiaa esillä.
Sen
lisäksi, että seurakunnat opettavat
ja pitävät yllä raamatullisia periaatteita,
niiden tulee olla hoitavia
yhteisöjä, jotka pystyvät auttamaan
ja tukemaan elämässään vaikeuksiin
joutuneita.
”Tehtävämme
ei ole tuomita ja moralisoida,
vaan osoittaa kristillistä rakkautta
kaikissa elämän kriiseissä
eläviä lähimmäisiämme kohtaan”,
Helluntaikirkko totesi tuolloin.
Uudessa
kannanotossa tämäntyyppistä sielunhoidollisuutta voi
nähdä viimeisessä lauseessa, jonka
mukaan Suomen Helluntaikirkko pyrkii
edistämään ”jokaisen ihmisen
hyvinvointia kaikkien ihmisarvoa
kunnioittaen”.
Mitä
tällä tarkoitetaan, Mika Yrjölä?
–
Tämä kannanotto on tarkoituksella suppea
ja keskittyy lakimuutokseen. Silti
halusimme sanoa, että
emme vastusta homoseksuaalisesti suuntautuneita ihmisinä
ja että haluamme kunnioittaa jokaisen
itsemääräämisoikeutta; että
ihmisillä on oikeus toimia
tavoilla, jotka Suomen laki mahdollistaa.
Avioliittoinstituutiota
linjaavia herätyskristittyjen
lausuntoja on kritisoitu
usein siitä, että ne puhuvat niiden
ihmisten ohi ja yli, jotka
itse kokevat homoseksuaalisia tunteita.
Miten toivoisit näiden ihmisten
lukevan tätä kannanottoa?
–
Helluntailiikkeenä haluamme, että
jokainen ihminen pystyisi kokemaan,
että häntä rakastetaan ja
hän on hyväksytty. Meillä kaikilla
on erilaista rikkinäisyyttä, ja
jokaisella on syntiä, ja me kaikki olemme
itsessämme Jumalan kirkkautta
vailla.
–
Toivon, että yhteisönä me pystymme
olemaan suolana ja valona sopivalla
tavalla.
Osa
kansainvälistä trendiä
Suomen
vapaakristillisistä yhteisöistä uutta
avioliittolakia on
kommentoinut julkisuudessa myös
ainakin Suomen Vapaakirkko, joka
keväällä ilmoitti, ettei se
ole muuttamassa näkemystään avioliitosta
miehen ja naisen välisenä liittona.
Ulkomailla
länsimaiseen avioliittoinstituution rapautumiskehitykseen on
ottanut kantaa muun muassa
kansainvälinen World Assemblies of
God Fellowship -verkosto. Keväällä
julkaistussa A Position Paper on the Redefinition of Marriage and Human Sexuality -asiakirjassa
tarkastellaan seikkaperäisesti perinteistä
raamatullista avioliittokäsitystä
ja sitä, kuinka se
edelleen velvoittaa seurakuntia. Suomen
Helluntaikirkko on
osa WAGF-verkostoa.
Helluntaikirkon
julkilausumat ovat luettavissa kirkon
verkkosivuilla osoitteessa
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...