KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

"Helluntaikarismaattinen rohkeus kaikkien kristittyjen pääomaksi"

Kristittyjen yhteys on Ilkka Puhakan sydämen asia. Kuva: Elina Rautio

Evankelistan työ on Ilkka Puhakan kutsumus ja armoitus. Hän työskentelee saksalaisen evankelioimisjärjestö Mission Europen työyhteydessä ja tekee julistustyötä yli kirkkokuntarajojen.

– Olen saanut uskoontuloni jälkeen vahvan luterilaisen koulutuksen ja identiteetin. Siitä käsin olen uskaltautunut pikkuhiljaa liikkumaan kirkkokuntarajojen yli – ja löytänyt yhteyden.

Nykyään evankelista ei halua määritellä itseään kirkollisesti tai uskontopoliittisesti. Hän ei tunnustaudu karismaatikoksi, herätyskristityksi tai edes viidesläiseksi vaan ”Jeesus-ihmiseksi”.

Tilan antaminen arvostettavaa

– On tärkeää katsoa aina ensin, mitä Jeesus sanoo. Kaikki muu raamatunopetus tulee suhteuttaa Jeesuksen opetukseen eikä toisinpäin, Ilkka Puhakka kiteyttää.

– Jos ytimeen tulee mikä tahansa muu, kuten oman kirkkokunnan tapa uskoa, hengellinen kilvoitus, lopun ajat tai erilaiset ilmiöt, tulee vääristymiä. Myös Pyhän Hengen voima tai vaikkapa armolahjat voivat ylikorostua.

Suomalaista kristikansaa katsellessaan Puhakka näkee karismaattisuuden alueella tervettä kehitystä: Pyhän Hengen toiminnalle annetaan tilaa, mutta ylilyönnit havaitaan ja niihin puututaan.

– Arvostan helluntaipiireissä sitä, että siellä annetaan paljon tilaa ja mahdollisuuksia Pyhälle Hengelle. Arvostan myös rohkeutta ja luottamusta, jolla käännytään Pyhän Hengen puoleen. Toisaalta myös luterilaisen kirkon parissa on todella voimallista ja tervettä karismaattisuutta.

Rakkaus ratkaisee

Puhakka näkeekin, että kaikilla kirkkokunnilla olisi opittavaa toisiltaan.

– Toisin mielelläni helluntaikarismaattisen rohkeuden kaikkien kristittyjen pääomaksi. Valtakirkon parissa vaikuttavasta karismaattisuudesta haluaisin kaikkien oppivan maltillisuutta.

Maltillisuudella evankelista tarkoittaa Pyhän Hengen työhön luottamista ihmisen oman yrityksen sijaan. Tällöin odotus suuntautuu siihen, ketä rukoillaan eikä siihen, kenen puolesta rukoillaan.

– Jos uskon Jumalan Pyhään Henkeen sellaisena kuin se kuvataan Raamatussa, minun ei tarvitse toimia hänen puolestaan, Puhakka huomauttaa.

Mikäli tätä periaatetta noudatetaan, vältytään ihmisiä haavoittavilta ylilyönneiltä. Niissä tilanteissa, joissa mitään ei tapahdu, ei lähdetä syyttämään rukouksen kohdetta esimerkiksi uskon vähyydestä.

– Jos odotus kohdistuu rukouksen kohteena olevaan henkilöön, voi hän pettyessään joutua häkkiin, joka enemmänkin rikkoo kuin parantaa.

Minulla on ollut pitkään sellainen iskulause, että terve usko tekee terveitä ihmisiä, sairas usko sairaita.

Puhakka liittääkin terveeseen karismaattisuuteen rakkaudellisen asenteen.

– Rakkauteen liittyy tunnetta enemmän syvä toisen ihmisen kunnioitus.

Elina Rautio