Freidiba Boodos etsii yhä naamiotonta ihmisyyttä

Iskelmämusiikki jättää ihmisen sisäisesti tyhjäksi, Freidiba Boodoksen voimakaksikko Kyösti Roth (alla) ja Erno Enroth pohtivat 1990-luvun Pelimannet-vuosiaan.
Iskelmämusiikki jättää ihmisen sisäisesti tyhjäksi, Freidiba Boodoksen voimakaksikko Kyösti Roth (alla) ja Erno Enroth pohtivat 1990-luvun Pelimannet-vuosiaan.
Kyösti Rothin ja Erno Enrothin kanssa keskustelu kääntyy helposti ihmisyyteen, oman identiteetin etsimiseen ja erilaisiin rooleihin.

Ihminen tunnetusti muuttuu esiintymistilanteessa.

– Minusta tulee lavalla tavallista vakavampi. Ernosta taas ylettömän hauska, Kyösti Roth kuvailee.

Asetelma on jopa paradoksaalinen. Haastattelutilanteessa Roth ylläpitää puhetta, samalla kun hiljaisempi Enroth pudottelee väliin mietteitään, joita hän tuntuu kypsytelleen ajan kanssa.

Kaksikko on parhaillaan viimeiseksi suunnitellulla Freidiba Boodos -yhtyeen kiertueella yhdessä Benja Rothin kanssa. Yleisö on ottanut ylivainiolaisen herätyksen ajan musiikkiklassikoita levyttäneen yhtyeen hyvin vastaan. Juttelijoita ja muistelijoita on konserttien jälkeen riittänyt.

Roth ja Enroth kappaleineen ovat osa helluntailaisten yhteistä, usein kadotetuksikin koettua historiaa – kuin muisto ajalta, jolloin kaikki oli vielä hyvin.

– Eniten on tullut kiitosta juuri siitä, että olemme laulaneet vanhoja lauluja.

Herätyksen ytimessä

Kyösti Roth ja Erno Enroth pääsivät mukaan 1970–80-lukujen taitteen herätysvuosien ytimeen. Niilo Yli-Vainion ja muiden herätyspuhujien ohella puhutaan herätyksen ajan muusikoista, joita Freidiba Boodos Eija Merilän ja Viktor Klimenkon ohella edusti. Tuolloin vasta parikymppiset muusikot onnistuivat luomaan rakastetun hengellisen musiikin iskelmällisen alakulttuurin, joka kohosi myöhemmin symboloimaan kokonaista ajanjaksoa.

Ilmiön ytimessä olivat jo teini-ikäisenä kiertäväksi ravintolamuusikoksi lähteneen Kyösti Rothin herkkä kappalevainu ja kyky saattaa paperille puhuttelevia melodioita, jotka tukivat herätyshenkisiä sanoituksia.

Iskelmällinen tyyli oli tuolloin uutta. Kokouksissa olivat laulaneet pääasiassa kuorot ja solistit. Freidiba Boodos toi herätyskokouksiin vauhtia ja melodiaa, toisaalta pidäkkeettömän koskettavia tunnelmia.

Rothin ja Enrothin lisäksi Frediba Boodoksen piiriin lukeutuvat muun muassa Valfrid Åkerlund, Rainer Friman, Veijo Blomerus ja vuonna 2015 kuollut Kicke Paananen.

Innostus poltti loppuun

Ylivainiolaisen herätyksen aika on ajanjakso, jota muistellaan mielellään mutta jota toisaalta on kirjoitettu auki puutteellisesti. Yksi epäkohdista oli monien keskeisissä rooleissa nähtyjen ihmisten järjetön työtahti.

Freidiba Boodoksen ennätys oli 72 keikkaa viikossa. Miten tällainen esiintymisten määrä oli edes mahdollinen?

– Aamulla aloitettiin kouluilta, kierrettiin jumppasaleissa ja luokissa. Sitten kierrettiin baarit, ravintolat, torit, tanssilavat, vankilat – kaikki, Kyösti Roth kuvailee.

– Illalla oli sitten kokouksia. Kokoussarjat kestivät tiistaista sunnuntai-iltaan.

Salit olivat täynnä koko ajan. Innostus seurakunnissa oli valtava ja kiinnostus hengellisiä asioita kohtaan koko valtakunnassa lähes käsin kosketeltava. Kysytyimmät puhujat ja muusikot painoivat tukka putkella ja torvet soiden temppelistä toiseen ja kokoussarjasta kolmanteen, ympäri vuoden.

Roth ja Enroth muistavat yllättävän kohtaamisen Pieksämäellä. Eräs huolehtivainen vanhimmistoveli sanoi odottamatta: pojat, olkaa varovaisia.

– Se oli ainoa kerta, kun joku varoitti meitä liian kovasta vauhdista.

Yksinäisyyden haaste

Hiljaisina hetkinä epävarmuuden tunteet pääsivät yllättämään menevät muusikkopojat. Erno Enrothin sielussa painoi lapsuusaika lastenkodeissa.

– Köpi sanoi joskus, että lastenkoti oli ihan hyvä paikka, ja läppäsin vihaisena naamaan saman tien.

Sekä Roth että Enroth ovat niitä lapsia, joiden kohtelua lastenkodeissa on 2010-luvulla pyydetty anteeksi.

– Romanius oli kuin jokin sairaus, josta armeliaat valkolaiset meitä sitten halusivat parantaa, Enroth kuvailee.

Kyöstin lastenkoti oli rakkaudellisempi, mutta Erno ei selvinnyt kokemuksistaan oikeastaan koskaan. Koska Freidiba Boodoksenkin vauhdissa oli kyse paljon siitä, että vihdoinkin sai olla jotain ja vihdoinkin sai hyväksyntää, on selvää, että artistin minäkuva hiljalleen vinoutui.

Kyösti yllätti itsensä huumavuosina joskus ajattelemasta, että ”minua ei tunne oikeastaan kukaan”. Ajatus soi vaimeana taustalla yhtyeen rakastetuimmassa kappaleessa Jumala ei unohda sua koskaan.

– Kiersimme lavoilla, kaikki tiesivät meidät, mutta kuka todella tunsi meidät, Roth pohtii.

Jaksamista nakertavaa epätasapainotilaa ei tunnistettu. Omaa osaansa näytteli myös ajalle tyypillinen hengellistäminen, jossa ihmistä ei mielletty kokonaisuudeksi, joka onnistuneimmillaankin on pahasti vajavainen. Kun kysymyksiä ja vaikeuksia ilmaantui, ei oikein ollut ketään, jolle puhua.

Muutaman vuoden hehkuvaiheen jälkeen henkinen romahdus seurasi lopulta nopeasti. Erno jäi pois hengellisistä kuvioista vuonna 1984, Kyösti vuotta myöhemmin.

Miksi molemmat erosivat helluntaiseurakunnasta? Eikö vähempi olisi riittänyt?

Kyösti Roth menee mietteliääksi.

– Ei siihen aikaan oikein ollut muuta mahdollisuutta kuin erota.

Seitsemän hiljaista vuotta

Roth ja Enroth katsovat kokeneensa 1980-luvun puolivälissä henkisen loppuun palamisen, josta ei vielä tuolloin kovin paljon puhuttu sairautena.

Alkoi ajanjakso, jota Roth ja Enroth kutsuvat seitsemän vuoden hiljaisuudeksi.

Pudotus oli rankempi kuin lepoa ja rauhaa kaipaavat miehet olisivat osanneet kuvitella. Vaikka vielä eilen oltiin kaiken keskipisteessä, yhtäkkiä puhelin lakkasi soimasta.

Päivät katseltiin ikkunasta ulos ja ihmeteltiin, mitä elämässä oikein tapahtuu. Sielunveljekset asuivat samassa kerrostalossa: Kyösti ensimmäisessä, Erno seitsemännessä kerroksessa.

Elämä oli köyhää.

– Söimme jatkettua keittoa. Kun soppa uhkasi loppua, lisättiin vettä.

Uusi vaihe avautuu

1990-luvulle tultaessa kolmikymppisillä kaveruksilla alkoi uusi ideoiden ja inspiroitumisen
aika.

Balkanilla sodittiin. Roth ja Enroth ideoivat kansalaiskeräyksen, ja lopulta viisi täysperävaunullista rekkaa suuntasi kriisialueelle täynnä vaatteita, leluja ja sairaalatarvikkeita.

Kokemusta keräyksistä ei kaksikolla ollut. Kansalaisten auttamishalu aiheutti kaaoksen. Tavaraa oli tehdashallissa läjäpäin.

– Soitin puolustusministeri Elisabeth Rehnille, joka lupasi auttaa.

Lopulta joukkueellinen varusmiehiä pakkasi rekat täyteen ja karavaani pääsi lähtemään Balkanille. Kokemuksesta rohkaistuneena Kyösti ehdotti MTV:lle hyväntekeväisyysohjelmaa päätyen itse sen kapellimestariksi. Iso pyörä lähti pyörimään, ja kohta Rothin ja Enrothin Pelimannet-duo kuului jo maikkarin artistitalliin.

Huipulla odotti tyhjyys

Pelimannet voitti vuoden 1993 ja 1995 Syksyn sävelen. Elettiin aikaa ennen internetiä, kolmen tv-kanavan maassa. Voitto primetimekisassa merkitsi elämän lentokorkeuden välitöntä muutosta. Pitkä ja komea kiharapää huomattiin kaikkialla.

– Tunnistetuksi tuleminen kadulla ja kaupassa oli kuitenkin hyvin kiusallista, Erno sanoo.

Pelimannet soi Rothille ja Enrothille uuden tulemisen. Taas mentiin kuin viimeistä päivää. Tanssilavojen ja -ravintoloiden Suomi oli vielä voimissaan.

Sisällä kaihersi ajoittain tyhjyyden tunne. Syksyn sävelen voittokappaleiden nimet Amore ja   Jambo Samba kertovat, ettei keikkasetti koostunut mistään syvällisistä mestariteoksista. Enrothin kasvoille nousee tuskastunut ilme.

– En edes pysty kuuntelemaan sen ajan kappaleita.

Helluntailaisten silmissä liikkeen ”viralliset luopiot” riekkuivat suruttomina maailmalla. Usko ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa hävinnyt Rothin ja Enrothin sydämestä.

– Jos olet joskus saanut kokea Jumalan kosketuksen elämässäsi, et voi sitä koskaan unohtaa, Erno kiteyttää.

Kutsu naamiottomuuteen

Vuonna 1995 Pelimannet-yhtyeen taustayritys haki itsensä konkurssiin, kohtuullisen pienen rahasumman vuoksi.

– Halusimme lopettaa ja päästä irti, Roth sanoo.

Rauhoittuminen ja hengellinen etsintä johti uudistumiseen vuosituhannen vaihteessa. Freidiba Boodos koottiin uudelleen vuoden 2004 Elämän estradilla -levylle ja kiertueelle. Roth ja Enroth huomasivat täysissä saleissa saman kuin nyt kuluvana talvena: ihmiset  kaipasivat vanhoja lauluja ja vanhaa sanomaa. Olo oli kuin kotiin palaisi.

Kuusikymppiset taiteilijat uskovat nyt heittävänsä viimeisiä keikkojaan. On vaikea ennustaa, pystytäänkö lupaus pitämään. Ihmisyyden ja oman identiteetin etsintä jatkuu joka tapauksessa.

– Kysymys on elämänmittaisesta prosessista, Erno Enroth sanoo. Kenties lopullista vastausta suureen miksi-kysymykseen ei koskaan löydy.

– Aikamme tarjoaa erilaisia rooleja. Jumalan kutsu on ennen muuta kutsu naamiottomuuteen, Kyösti Roth sanoo.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan