Hyksin suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön ylihammaslääkäri Pirkko-Liisa Tarvonen on saanut tänä vuonna runsaasti haastattelupyyntöjä, jotka koskevat Pohjois-Koreaa, lapsia ja hampaita.
Tarvonen toimi Fidan lasten suunterveyden edistämiseen keskittyvän kehitysyhteistyöhankkeen projektikoordinaattorina Pohjois-Koreassa vuosina 2007–2013. Hän on tehnyt myös hankkeen aiheeseen liittyvän väitöskirjan, joka tarkastettiin 17. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
– Fidan hanke oli erityisen ainutlaatuinen siksi, että näin suljettuja maita kuin Pohjois-Korea on enää hyvin vähän. Niinpä sinne ei ulotu suunterveyttäkään koskeva tieteellisesti hyväksytty tieto, joka muualla maailmassa on saatavilla. Tätä vajetta lähdimme hankkeemme avulla korjaamaan, Tarvonen taustoittaa.
Fidan konsultit valistivat paikallisen kumppanijärjestön kanssa hammaslääkäreitä, hammaslääkärikouluttajia, lääkäreitä, eri laitosten viranomaisia sekä koulujen ja päiväkotien opettajia ja johtajia sekä pääkaupungissa Pjongjangissa että maan luoteisosassa Jongjussa ja itärannikolla Sepon alueella.
Koulutetut ammattilaiset puolestaan välittivät lapsille ja näiden vanhemmille oppimansa, kuten sen, että hampaat tulee pestä kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja sokeripitoisten välipalojen nauttimista rajoittaa. Fluorihammastahnan käyttö oli hankkeen käynnistyessä uusi asia mutta yleistyi sen aikana ainakin pääkaupungin koululaisten keskuudessa.
Pitkäaikaiseen kumppanijärjestöön luotetaan
Suunterveyden edistäminen alkoi näkyä lasten hampaiden parempana terveytenä kuuden vuoden seurannan aikana.
– Säännöllinen harjaus oli osa päivän ohjelmaa kouluissa ja päiväkodeissa. Matkoillamme pääsimme kurkistamaan lasten suihin. Kun hampaat olivat puhtaat, reikiintyminen oli vähentynyt, Tarvonen kertoo.
Haasteeksi jäivät vielä sokeripitoiset välipalat, jotka ovat yleistyneet pjongjangilaisten lasten elämässä. Hanke osoittikin, että mitä pienemmät lapset omaksuvat hyvät suunhoitotavat, sitä valoisampi on suunterveyden tulevaisuus Pohjois-Koreassakin.
Ennen suunterveydenhuollon hanketta Suomen helluntaiseurakuntia edustavalla Fidalla on ollut Pohjois-Koreassa terveyshanke ja siemenperunahanke. Nytkin projektin onnistumiseen vaikutti Tarvosen mukaan olennaisesti Fidan pitkäaikainen ja hyvä yhteistyö korealaisten kanssa.
– Se on kaiken a ja o. Toisinaan joidenkin järjestöjen kohdalla, jotka nekin ovat tehneet maassa hyvää, yhteistyö on loppunut. Apua ei oteta vastaan ehdoitta. Viranomaiset muistavat usein mainita erittäin hyvän ja luottamuksellisen pitkän kumppanuuden Fidan kanssa. Se on avain siihen, että maassa on saatu tehdä niin monenlaista.
Myös suunterveyshankkeelle toivotaan edelleen jatkoa erityisesti yliopistojen hammaslääketieteen koulutuksen kehittämisessä.
– Tämä on mielestäni sikäli merkittävä asia, että tieto siirtyy heidän kauttaan tuleville hammaslääkärisukupolville. Se on kestävää kehitystä.
Koulutuksen lisäksi hankkeen aikana rakennusalan ammattimiehet remontoivat yhteistyösairaaloiden ja Pyongyang Medical College Kim Il Sung -yliopiston opetusklinikan tilat. Suomesta on myös kuljetettu Pohjois-Koreaan hammashoidon laitteita, välineistöä ja materiaaleja.
Taustalla lapsuuden unelma
Pohjois-Korean sulkeutuneisuus vaikuttaa lännessä asuvien ihmisten mielikuviin maasta. Tarvonen on haastatteluissa toisaalta kuvannut maan länsimaistumista mutta myös sitä, että eristyneisyydessäänkin pohjoiskorealaiset elävät lopulta hyvin samanlaista elämää kuin mekin: työmatka taittuu kävellen, bussilla tai metrolla, ja iltapäivällä kotiin kiirehditään laittamaan ruokaa perheelle.
Pirkko-Liisa Tarvoselle noin vuosikymmenen kestänyt hankkeen koordinointi ja tutkimustyö oman päivätyön ohella on ollut vaativa mutta palkitseva kokemus.
– Parasta kaikessa on ollut sydämellinen ja lämmin yhteys korealaisiin, hän kertoo.
– Unelmani on ollut lapsuudesta saakka auttaa köyhien maiden lapsia. Motivaatiota antoi myös se, että ammatillisesti sai kokea tekevänsä jotakin tärkeää.
Vaikka kehitysyhteishankkeeseen ei liity julistustyötä – jota Pohjois-Koreassa ei sallittaisikaan – paikallisten kanssa on vuosien aikana käyty hyviä keskusteluja.
– Kyllä fidalaiset ovat siellä avoimesti kristittyjä. Keskustelemme, mutta emme tee käännytystyötä. Toisaalta en tee sitä työssäni Suomessakaan, vaan olen aidosti sitä, mitä olen. Kun asia tulee keskusteluun, niin keskustelen siitä, Pirkko-Liisa Tarvonen sanoo.
– Ennen muuta toivomme, että olemme voineet välittää rakkautta vuosien aikana tapaamillemme sadoille korealaisille.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...