Eutanasia ei ole kenellekään hyvä kuolema

- Kristittyinä tehtävämme on avata suumme ja suojella ihmisarvoa, Mia Puolimatka vetoaa. Kuva: Pentti Heinonen
- Kristittyinä tehtävämme on avata suumme ja suojella ihmisarvoa, Mia Puolimatka vetoaa. Kuva: Pentti Heinonen
Eutanasia astui Mia Puolimatkan elämään synnytyssairaalassa syksyllä 2007. Perheeseen oli juuri syntynyt Mikael, suloinen vauva ja erityislapsi. Mikaelilla oli Downin syndrooma ja kirurgisesti korjattavissa oleva suolen tukkeuma, muuten hän oli perusterve lapsi.

Mia istui sairaalan kahviossa, nautti päiväkahviaan ja selaili pöydällä lojuvia lehtiä. Hänen silmänsä osuivat uutiseen, jossa kerrottiin uudesta äitiysneuvoloita velvoittavasta asetuksesta. Sen mukaan äitiysneuvolat määrättiin antamaan odottavalle äidille tietoa sikiöseulonnasta ja ehdottamaan heille sellaista.

– Järkytyin tajutessani, että olin juuri synnyttänyt maailmaan lapsen, jonka ympäröivä yhteisö olisi ollut valmis eliminoimaan kansanterveyden ja onnellisuuden nimissä, Mia Puolimatka muistelee.

– Ymmärsin, ettei lapseni ollutkaan kaikkien mielestä toivottu normilapsi vaan kammottava outolintu.

Kokemus synnytti tuoreen äidin mielessä vuosien syvällisen prosessin ja eettisen pohdinnan, jonka konkreettisena seurauksena ilmestyi aborttia ja eutanasiaa käsittelevä tietokirja Minkä arvoinen on ihminen? (KKJMK, 2013.) Kirjassaan Puolimatka tarkastelee näiden molempien maailmankatsomuksellisia taustoja.

Erityinen tehtävä ihmisarvon puolustajana

Mia Puolimatka on syntynyt Tampereella ja käynyt koulunsa Jyväskylässä. Uskonasioiden kanssa hän tuli tekemisiin serkkunsa kautta. Liityttyään nuorena aikuisena raamattupiiriin Puolimatka kohtasi Jumalan sanan elävän voiman ja koki uudestisyntymisen vuonna 1994.

Avioliiton Mia ja Tapio Puolimatka solmivat Runebergin päivänä 2005.

Työn, perhe-elämän ja lastenhoidon lisäksi Puolimatkat seuraavat tarkasti yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä. Molemmat puolisot ottavat aktiivisesti osaa myös julkiseen keskusteluun. Tapio on profiloitunut tunnettuna apologeettina ja Mia ihmisarvon puolustajana.

– Kiinnostuin ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä, kun meille annettiin erityislapsi. Jo ennen mieheni tapaamista minulle profetoitiin erässä hengellisessä tilaisuudessa, että Jumala antaa elämääni jonkin sellaisen asian, joka pitää minut lähellä Jumalaa ja vaikuttaa kutsumukseeni – ja että se toteutuu hyvin persoonallisella tavalla täällä Suomessa.

– Nyt kun ajattelen tehtävääni mieheni rinnalla ja itseäni erityislapsen vanhempana, saamani profetia on toteutunut täydellisesti.

Kohti kuoleman kulttuuria

Helmikuisena pakkaspäivänä Mia Puolimatka kävelee mietteissään kotinsa lähellä Jyväskylän Sippulanniemen jäällä. Hän katselee rantajäällä pakkasessa törröttäviä kaisloja. Mieltä painaa suomalaisen yhteiskunnan jäätävä arvokehitys.

– Yhteiskuntamme arvoilmasto on muuttunut viime vuosina lyhyessä ajassa kuolemankulttuuria suosivaksi postmoderniksi arvonihilismiksi, Puolimatka muotoilee viisaan akateemisesti. Sanat eivät ole tiedenaisen terminologista snobbailua vaan sydämen huolesta nousevaa eettistä pohdintaa.

Suomessa eduskuntaan on lähetetty tähän mennessä 13 kansalaisaloitetta. Niistä vain yksi, kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista vuonna 2014, on tullut hyväksytyksi. Homoliitot salliva sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa.

Ennen joulua joukko entisiä kansanedustajia ja tunnettuja yhteiskunnallisia vaikuttajia teki kansalaisaloitteen eutanasian eli armokuoleman laillistamisesta Suomessa. Lakialoite keräsi runsaassa kuukaudessa yli 50 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnalle viime viikon tiistaina. Aloitteen käsittely alkaa lähipäivinä.

Mia Puolimatkaa huolestuttaa kansalaisten arvomaailman kehitys. Taloustutkimuksen kyselyssä 73 prosenttia suomalaisista kallistui eutanasian sallimisen kannalle. Myös kansanedustajista lähes 60 prosenttia suhtautui viime vaalien vaalikonevastauksissaan myönteisesti eutanasiaan. Vasemmistoliitto on eduskunnan eutanasiamyönteisin puolue ja Kristillisdemokraatit lakiehdotuksen yksimielisin vastustaja.

– Eutanasiassa on kysymys ihmisarvon lopullisesta alennusmyynnistä, jolle vuoden 1970 aborttilaki on raivannut tietä. Viimeistään eutanasian hyväksymisen jälkeen joudumme yhteiskuntana barbaariseen alennustilaan, jossa kukaan yhteiskunnassa heikoilla oleva ihminen ei voi enää elää turvassa, Puolimatka pelkää.

Eutanasian kaltevalla pinnalla

Mia Puolimatka viittaa eutanasiaa jo 40 vuotta tutkineen filosofin Margaret Sommervillen ajatukseen, jonka mukaan olemme siirtyneet pyhää kunnioittavasta juutalaiskristillisestä aikakaudesta jälkipyhään (post sacred) aikakauteen. Myös käsitys elämän lahjasta ja pyhyydestä on katoamassa.
 
– Tämä luo maaperää ideologioille, jotka antavat nostetta jopa rotuopillisille ihmiskäsityksille: hyvät selviytyvät elämässä, mutta epäonnistuneiden ja sairastuneiden ihmisten kuuluukin tuhoutua. Jos hyväksymme eutanasian, pakotamme samalla sisimpäämme uusilla laeilla varustetun omantunnon ja hyväksymme uudenlaisen elämän merkityksen.

Eutanasialakia ajavien perustelut ovat Puolimatkan mielestä sisäisesti ristiriitaisia.

– He puhuvat kauniisti myötätunnosta parantumattomasti sairaita ihmisiä kohtaan, mutta samanaikaisesti he vääristävät myötätunnon olemuksen manipuloimalla käsitteen merkityksen: lopetan elämäsi, koska rakastan sinua.

Puolimatka kertoo kokemusten esimerkiksi Hollannista ja Belgiasta osoittavan, että eutanasian kaltevalle pinnalle ovat joutuneet vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muistisairaat vanhukset. Jotkut vanhukset ovat toivoneet eutanasiaa lähimmäistensä, eivät itsensä takia.

– Hiljattain eräs vanhus oli toivonut ensin eutanasiaa mutta muuttanut sitten mieltään. Koska ulkopuoliset ihmiset eivät tienneet vanhuksen mielenmuutoksesta, potilaan ”myötätuntoiset” omaiset ja hoitohenkilökunta olivat joutuneet pitämään riuhtovasta vanhuksesta väkisin kiinni, kunnes piikki oli lopulta saatu vastentahtoisen vanhuksen suoneen. Lisäksi jotkut lääkärit ovat kertoneet pystyvänsä halutessaan suostuttelemaan saattohoitopotilaat pyytämään eutanasiaa. Tämäkö on yhteiskunnallista myötätuntoa? Puolimatka kysyy.

Hänen mukaansa yksilön oikeudet pyrkivät pakottamaan elämää suojelevan lainsäädännön yltiöindividualismin palvelijaksi, jolloin yhteiskunnan kollektiivinen omatunto halvaantuu perustavalla tavalla.

Eduskunnassa 4. maaliskuuta järjestettävän eutanasiaseminaarin hollantilainen puhujavieras ja eutanasian asiantuntija, professori Theo Boer onkin varoittanut: ”Vaikka laki pitää avustettua kuolemaa poikkeuksena, yleinen mielipide alkaa tulkita sitä oikeutena, jonka toteuttamiseen lääkäreillä on velvollisuus.”

Kuoleman piikki vai hyvää hoitoa?

Eutanasian kannattajat vetoavat parantumattomasti sairaan potilaan sietämättömiin kipuihin. Miksi tällainen ihminen ei voisi saada ”kuoleman piikkiä”?

– Lääketieteellä on täysin riittävät välineet lievittää suurintakin kärsimystä ja kipua, Puolimatka vastaa.

– Potilaalle voidaan antaa palliatiivista hoitoa. Ääritilanteissa lääketiede tarjoaa mahdollisuuden myös sedaatioon eli nukutukseen. Eutanasian vaihtoehdoksi meillä tarvitaan vain lisää lääkärikoulutusta palliatiivisen osaamisen alueella.

Puolimatkan mukaan kansalaisaloitteen ainoa hyöty on siinä, että suomalaiset voivat nyt käydä eutanasiasta perusteellisen keskustelun.

– Samalla on tärkeää päivittää näkemys siitä, millaisen ihmiskuvan varaan rakennamme käsityksemme yksilöllisistä oikeuksista, myötätunnosta ja lääketieteellisestä hoitoetiikasta.


Kuka

Mia Puolimatka
» jyväskyläläinen tietokirjailija, kouluttaja ja omaishoitaja
» kasvatustieteen tohtori 2004
» perhe: puoliso professori Tapio Puolimatka ja alakouluikäiset pojat Asriel ja Mikael
» vieraillut puhujana ja opettajana eri kristillisissä järjestöissä
» Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu 2015–2018


Leevi Launonen

Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan