Eutanasia ei ole kenellekään hyvä kuolema

- Kristittyinä tehtävämme on avata suumme ja suojella ihmisarvoa, Mia Puolimatka vetoaa. Kuva: Pentti Heinonen
- Kristittyinä tehtävämme on avata suumme ja suojella ihmisarvoa, Mia Puolimatka vetoaa. Kuva: Pentti Heinonen
Eutanasia astui Mia Puolimatkan elämään synnytyssairaalassa syksyllä 2007. Perheeseen oli juuri syntynyt Mikael, suloinen vauva ja erityislapsi. Mikaelilla oli Downin syndrooma ja kirurgisesti korjattavissa oleva suolen tukkeuma, muuten hän oli perusterve lapsi.

Mia istui sairaalan kahviossa, nautti päiväkahviaan ja selaili pöydällä lojuvia lehtiä. Hänen silmänsä osuivat uutiseen, jossa kerrottiin uudesta äitiysneuvoloita velvoittavasta asetuksesta. Sen mukaan äitiysneuvolat määrättiin antamaan odottavalle äidille tietoa sikiöseulonnasta ja ehdottamaan heille sellaista.

– Järkytyin tajutessani, että olin juuri synnyttänyt maailmaan lapsen, jonka ympäröivä yhteisö olisi ollut valmis eliminoimaan kansanterveyden ja onnellisuuden nimissä, Mia Puolimatka muistelee.

– Ymmärsin, ettei lapseni ollutkaan kaikkien mielestä toivottu normilapsi vaan kammottava outolintu.

Kokemus synnytti tuoreen äidin mielessä vuosien syvällisen prosessin ja eettisen pohdinnan, jonka konkreettisena seurauksena ilmestyi aborttia ja eutanasiaa käsittelevä tietokirja Minkä arvoinen on ihminen? (KKJMK, 2013.) Kirjassaan Puolimatka tarkastelee näiden molempien maailmankatsomuksellisia taustoja.

Erityinen tehtävä ihmisarvon puolustajana

Mia Puolimatka on syntynyt Tampereella ja käynyt koulunsa Jyväskylässä. Uskonasioiden kanssa hän tuli tekemisiin serkkunsa kautta. Liityttyään nuorena aikuisena raamattupiiriin Puolimatka kohtasi Jumalan sanan elävän voiman ja koki uudestisyntymisen vuonna 1994.

Avioliiton Mia ja Tapio Puolimatka solmivat Runebergin päivänä 2005.

Työn, perhe-elämän ja lastenhoidon lisäksi Puolimatkat seuraavat tarkasti yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä. Molemmat puolisot ottavat aktiivisesti osaa myös julkiseen keskusteluun. Tapio on profiloitunut tunnettuna apologeettina ja Mia ihmisarvon puolustajana.

– Kiinnostuin ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä, kun meille annettiin erityislapsi. Jo ennen mieheni tapaamista minulle profetoitiin erässä hengellisessä tilaisuudessa, että Jumala antaa elämääni jonkin sellaisen asian, joka pitää minut lähellä Jumalaa ja vaikuttaa kutsumukseeni – ja että se toteutuu hyvin persoonallisella tavalla täällä Suomessa.

– Nyt kun ajattelen tehtävääni mieheni rinnalla ja itseäni erityislapsen vanhempana, saamani profetia on toteutunut täydellisesti.

Kohti kuoleman kulttuuria

Helmikuisena pakkaspäivänä Mia Puolimatka kävelee mietteissään kotinsa lähellä Jyväskylän Sippulanniemen jäällä. Hän katselee rantajäällä pakkasessa törröttäviä kaisloja. Mieltä painaa suomalaisen yhteiskunnan jäätävä arvokehitys.

– Yhteiskuntamme arvoilmasto on muuttunut viime vuosina lyhyessä ajassa kuolemankulttuuria suosivaksi postmoderniksi arvonihilismiksi, Puolimatka muotoilee viisaan akateemisesti. Sanat eivät ole tiedenaisen terminologista snobbailua vaan sydämen huolesta nousevaa eettistä pohdintaa.

Suomessa eduskuntaan on lähetetty tähän mennessä 13 kansalaisaloitetta. Niistä vain yksi, kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista vuonna 2014, on tullut hyväksytyksi. Homoliitot salliva sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa.

Ennen joulua joukko entisiä kansanedustajia ja tunnettuja yhteiskunnallisia vaikuttajia teki kansalaisaloitteen eutanasian eli armokuoleman laillistamisesta Suomessa. Lakialoite keräsi runsaassa kuukaudessa yli 50 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnalle viime viikon tiistaina. Aloitteen käsittely alkaa lähipäivinä.

Mia Puolimatkaa huolestuttaa kansalaisten arvomaailman kehitys. Taloustutkimuksen kyselyssä 73 prosenttia suomalaisista kallistui eutanasian sallimisen kannalle. Myös kansanedustajista lähes 60 prosenttia suhtautui viime vaalien vaalikonevastauksissaan myönteisesti eutanasiaan. Vasemmistoliitto on eduskunnan eutanasiamyönteisin puolue ja Kristillisdemokraatit lakiehdotuksen yksimielisin vastustaja.

– Eutanasiassa on kysymys ihmisarvon lopullisesta alennusmyynnistä, jolle vuoden 1970 aborttilaki on raivannut tietä. Viimeistään eutanasian hyväksymisen jälkeen joudumme yhteiskuntana barbaariseen alennustilaan, jossa kukaan yhteiskunnassa heikoilla oleva ihminen ei voi enää elää turvassa, Puolimatka pelkää.

Eutanasian kaltevalla pinnalla

Mia Puolimatka viittaa eutanasiaa jo 40 vuotta tutkineen filosofin Margaret Sommervillen ajatukseen, jonka mukaan olemme siirtyneet pyhää kunnioittavasta juutalaiskristillisestä aikakaudesta jälkipyhään (post sacred) aikakauteen. Myös käsitys elämän lahjasta ja pyhyydestä on katoamassa.
 
– Tämä luo maaperää ideologioille, jotka antavat nostetta jopa rotuopillisille ihmiskäsityksille: hyvät selviytyvät elämässä, mutta epäonnistuneiden ja sairastuneiden ihmisten kuuluukin tuhoutua. Jos hyväksymme eutanasian, pakotamme samalla sisimpäämme uusilla laeilla varustetun omantunnon ja hyväksymme uudenlaisen elämän merkityksen.

Eutanasialakia ajavien perustelut ovat Puolimatkan mielestä sisäisesti ristiriitaisia.

– He puhuvat kauniisti myötätunnosta parantumattomasti sairaita ihmisiä kohtaan, mutta samanaikaisesti he vääristävät myötätunnon olemuksen manipuloimalla käsitteen merkityksen: lopetan elämäsi, koska rakastan sinua.

Puolimatka kertoo kokemusten esimerkiksi Hollannista ja Belgiasta osoittavan, että eutanasian kaltevalle pinnalle ovat joutuneet vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muistisairaat vanhukset. Jotkut vanhukset ovat toivoneet eutanasiaa lähimmäistensä, eivät itsensä takia.

– Hiljattain eräs vanhus oli toivonut ensin eutanasiaa mutta muuttanut sitten mieltään. Koska ulkopuoliset ihmiset eivät tienneet vanhuksen mielenmuutoksesta, potilaan ”myötätuntoiset” omaiset ja hoitohenkilökunta olivat joutuneet pitämään riuhtovasta vanhuksesta väkisin kiinni, kunnes piikki oli lopulta saatu vastentahtoisen vanhuksen suoneen. Lisäksi jotkut lääkärit ovat kertoneet pystyvänsä halutessaan suostuttelemaan saattohoitopotilaat pyytämään eutanasiaa. Tämäkö on yhteiskunnallista myötätuntoa? Puolimatka kysyy.

Hänen mukaansa yksilön oikeudet pyrkivät pakottamaan elämää suojelevan lainsäädännön yltiöindividualismin palvelijaksi, jolloin yhteiskunnan kollektiivinen omatunto halvaantuu perustavalla tavalla.

Eduskunnassa 4. maaliskuuta järjestettävän eutanasiaseminaarin hollantilainen puhujavieras ja eutanasian asiantuntija, professori Theo Boer onkin varoittanut: ”Vaikka laki pitää avustettua kuolemaa poikkeuksena, yleinen mielipide alkaa tulkita sitä oikeutena, jonka toteuttamiseen lääkäreillä on velvollisuus.”

Kuoleman piikki vai hyvää hoitoa?

Eutanasian kannattajat vetoavat parantumattomasti sairaan potilaan sietämättömiin kipuihin. Miksi tällainen ihminen ei voisi saada ”kuoleman piikkiä”?

– Lääketieteellä on täysin riittävät välineet lievittää suurintakin kärsimystä ja kipua, Puolimatka vastaa.

– Potilaalle voidaan antaa palliatiivista hoitoa. Ääritilanteissa lääketiede tarjoaa mahdollisuuden myös sedaatioon eli nukutukseen. Eutanasian vaihtoehdoksi meillä tarvitaan vain lisää lääkärikoulutusta palliatiivisen osaamisen alueella.

Puolimatkan mukaan kansalaisaloitteen ainoa hyöty on siinä, että suomalaiset voivat nyt käydä eutanasiasta perusteellisen keskustelun.

– Samalla on tärkeää päivittää näkemys siitä, millaisen ihmiskuvan varaan rakennamme käsityksemme yksilöllisistä oikeuksista, myötätunnosta ja lääketieteellisestä hoitoetiikasta.


Kuka

Mia Puolimatka
» jyväskyläläinen tietokirjailija, kouluttaja ja omaishoitaja
» kasvatustieteen tohtori 2004
» perhe: puoliso professori Tapio Puolimatka ja alakouluikäiset pojat Asriel ja Mikael
» vieraillut puhujana ja opettajana eri kristillisissä järjestöissä
» Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu 2015–2018


Leevi Launonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja