Essayah: Työ voi rajoittaa uskonnollista pukeutumista

Keväällä 2013 otsikoihin nousi vantaalaisen bussikuskin päähine. Intialaisperäistä sikhi-uskontoa harjoittava mies piti turbaania uskonnollisista syistä, vaikka bussiyhtiö kielsi sen vedoten työturvallisuuteen ja työasun yhtenäisyyteen.

Tapaus oli Suomessa harvinainen. Sen sijaan muualla Euroopassa uskonnollisten asujen ja symbolien käytöstä on viime vuosina kiistelty jatkuvasti.

Aiheesta keskusteltiin Helsingissä Tuomiokirkon kryptassa tammikuun lopulla.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah piti hyväksyttävänä, että jotkut työtehtävät rajoittavat uskonnon tai kulttuurin edellyttämää pukeutumista. Hän huomautti, että esimerkiksi Ranskassa valtion palveluksessa olevat henkilöt eivät voi käyttää näkyviä uskonnollisia symboleja.

– Meppivuosiltani muistan, kuinka [Euroopan parlamentissa] työskentelevät musliminaiset kietaisivat huivin päähän vasta kotiin lähtiessä, Essayah kertoi.

Laki rajoittaa etenkin musliminaisten elämää

Essayah huomautti, että Suomessa vastaavat rajoitukset koskevat esimerkiksi romaninaisia, joista monet työskentelevät suurtalouskeittiöissä.

– Romaniystäväni ovat itse todenneet, että iso hame yllä työnteko ei olisi mahdollista.

Toisaalta Essayahin mielestä pukeutuminen vapaa-ajalla on asia erikseen. Hän sanoi pitävänsä ”valitettavana” Ranskassa viime elokuussa sattunutta tapausta, jossa burkinia eli koko vartalon peittävää uimapukua rannalle käyttänyt musliminainen sai sakot.

– Oma mieheni käyttää triathlonissa samantyyppistä asua. Ehkä hänkin olisi voinut saada Ranskassa sakot, Essayah vitsaili.

Hän myös totesi, että urheilijat keksivät yleensä ensimmäisinä luovat ratkaisut uskonnon mukaiseen pukeutumiseen. Hän kertoi sikhiurheilijoista, joilla on pieni ja kevyt urheiluun tarkoitettu turbaani päässä.

Myös viime kesän olympialaisissa nähtiin aiempaa enemmän musliminaiskilpailijoita, jotka esimerkiksi pelasivat rantalentopalloa vartalon ja pään peittävissä asuissa.

– Uskonto voi jonkin verran tarvittaessa joustaa, Essayah kommentoi.

Liika kontrolli voi poikia ikäviä vastareaktioita

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa totesi, että uskonnon ja kulttuurin mukaista pukeutumista säätelevät lait eivät kosketa yhtä lailla kaikkia.

– Yhteiskuntarauhan ja yhteisöllisyyden näkökulmasta on pidetty ongelmana sitä, että laki rajoittaa erityisesti musliminaisten elämää ja työllistymistä.

Sorsan mukaan tutkimukset myös osoittavat, että liian tiukka uskonnollisten symbolien ja pukeutumisen kontrollointi on omiaan synnyttämään negatiivisia vastareaktioita.


Lari Launonen