”Erilaiset seurakunnat ovat tervetulleita”

Suomen helluntaikirkosta on uumoiltu muodostuvan
Suomen helluntaikirkosta on uumoiltu muodostuvan
Oulussa 20. tammikuuta pidetyssä Suomen helluntaikirkon hallituksen järjestäytymiskokouksessa koettiin yllätys: kirkon johtajaksi valittiin Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä.

Valinta ei ollut historiallisesti tarkasteltuna yllättävä. Saalemilla on ollut aina vahva vaikutus tammikuussa 15 vuotta täyttäneeseen helluntaikirkkoon.

Yllätys sisältyy mielikuvaan Yrjölästä: häntä ei ole mielletty kuuluvaksi tiettyyn helluntaikirkolliseen ydinporukkaan – siihen, joka sitkeästi Talvipäivien puheenvuoroissa ja Juhannuskonferenssin esittelyständillä on muistutellut yhdyskunnaksi järjestäytymisen eduista.

Jopa Yrjölän hallitusjäsenyys on ollut monelle yllättävä tieto. Onko Helluntaikirkosta muodostumassa nyt ”vähemmän kirkollinen”, vai onko Yrjölä itse muuttunut?

– Tämä on varmaankin jonkin verran persoonakysymys. Täytyy kyllä myöntää, etten ole kovin kirkkokuntaihminen kirkollisessa mielessä, Yrjölä sanoo.

– Olen pikemminkin yhteyden ihminen. Kuvailisin asiaa niin, että en lähde kovin innoissani toimikuntiin, mutta kahville lähden mielelläni.

Valinta oli yllätys Mika Yrjölälle itselleenkin. Esityksen ja valinnan puheenjohtajasta tekivät muut hallituksen jäsenet.

Kuvio sisältää jopa hilpeitä aineksia: Yrjölä meni noviisina ensimmäiseen kokoukseensa Helluntaikirkon hallitukseen – ja käveli muutamaa tuntia myöhemmin ulos koko puodin johtajana.

– Olen tukenut Helluntaikirkon olemassaoloa kyllä koko ajan. Minulle on kuitenkin ollut kenties luontaisinta istua tässä asiassa takarivissä. Nyt koin kuitenkin, että toiminta Helluntaikirkossa on yksi ovi, jonka Jumala on avannut.

Kriisi takana, vallalla hiljaisuus

Viidentoista vuoden jälkeen Helluntaiherätys on jonkinlaisessa konsensustilassa yhdyskunnaksi rekisteröitymisen osalta.

Valtakunnallisissa tapaamisissa, kuten Syyspäivillä, ei enää ole aistittavissa avointa konfliktia. Paikkakuntatasolla vallitsee onnellisimmillaan yhteisymmärrys rekisteröitymiskysymyksestä – puoleen tai toiseen – ja heikoimmillaan arpinen linnarauha, jota ylläpidetään siten, ettei Helluntaikirkosta keskustella.

Konsensuksen henkeen kuuluu myös se, ettei Helluntaikirkko ole aktiivisesti vyöryttänyt uusien kirkkokuntaseurakuntien perustamista paikallistasolla, vaan on hiljalleen rakentanut mandaattiaan pastorien ja vastuuhenkilöiden silmissä julkaisemalla lausuntoja lakiesityksiin ja opillisiin kysymyksiin, antanut vihkikoulutuksia ja esiintynyt silloin tällöin mediassa helluntailaisten äänenkäyttäjänä. Helluntaikirkko näyttäytyneekin monille nyt jonkinlaisena helluntailaisten keskustoimistona.

– Ainakin nyt on ollut olemassa jokin taho, johon muut voivat olla yhteydessä, jos on tarvittu helluntailaisten näkemystä, Yrjölä sanoo.

Maan noin 45 000 helluntailaisesta noin 8 500 kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon. Jäsenseurakuntia on 44.

Esikuvia Euroopasta

Kuva juttua varten otetaan Saalemin parkkihallissa. Täydestä alasalista kantautuu puheensorina ja kahvikuppien kilinä. Päiväpiiri yhdistää seniori-ikäisiä saalemilaisia.

Mika Yrjölä osallistui hiljattain Ruotsin helluntailaisten Talvipäiville, Pastorkonferens-tapahtumaan. Ruotsin 81 000 helluntailaista on kuluvalla vuosituhannella järjestäytynyt omaksi kirkkokunnakseen, jonka nimeksi diskuteerattiin Pingst – Fria Församlingar i  Samverkan, suomeksi Helluntailaiset – Vapaat seurakunnat yhteistyössä.

Yrjölä vaikuttui positiivisesti länsinaapurin meiningistä. Hyvin erilaiset seurakunnat ovat löytäneet tiensä samaan yhteisöön. Mukana on pieniä, rukouspiirikokoluokkaa olevia maalaisseurakuntia yhtä lailla kuin Tukholman Hillsong-seurakunta, jossa tällä hetkellä kastetaan joka kymmenes uusi helluntailainen Ruotsissa.

Yrjölää inspiroivia esimerkkejä löytyy muualtakin Euroopasta. Itävallassa koko pienehkö vapaakristillinen rykelmä uuskarismaatikoista klassisten helluntailaisten kautta baptisteihin on luonut Freikirchen in Österreich -yhteisön.

Jostain samanlaisesta uudesta yhteydestä Mika Yrjölä unelmoi myös Suomessa. Helluntaiherätyksen ulkopuolisilla yhteisöillä on ollut kiinnostusta Helluntaikirkkoa kohtaan.

Yrjölä ei pistäisi pahakseen, jos Helluntaikirkosta voisi tulla sateenvarjoyhteisö monenlaisille erilaisille seurakunnille.

– Uudet seurakunnat olisivat rikkaus. Ei kaikkien seurakuntien tarvitse olla samasta sapluunasta, kunhan Raamattuun perustuvat arvomme ovat samanlaisia.

– Tärkeintä tällä hetkellä olisi kuitenkin saada suurin osa helluntaiseurakunnista mukaan Helluntaikirkkoon ihan virallisestikin, jotta se voisi hyvällä omallatunnolla toimia seurakuntien parhaaksi ja niiden edustajana.

Ei pakolla

Poliisihallitus on jo muutaman vuoden ajan tulkinnut lakia niin, ettei yhdistyspohjaisilla seurakunnilla olisi lähtökohtaisesti kolehdinkanto-oikeutta tilaisuuksissaan. Muutamat seurakunnat ovat saaneet yhteydenottoja, joissa niitä on muistutettu rahankeräysluvan tarpeellisuudesta.

Uskonnolliset yhteisöillä on kolehdinkanto-oikeus, ja muuttunut tilanne on lisännyt jälleen kiinnostusta helluntaikirkkoseurakuntien perustamiseen. Moni entinen rekisteröitymisen vastustaja on huomannut suhtautuvansa Helluntaikirkkoon, jos ei suorastaan lämpimästi, niin ainakin neutraalimmin kuin aiemmin.

Mika Yrjölä pitää selvänä, että Helluntaikirkko pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että yhdistykset voisivat yhä vapaasti kerätä kolehtia – ei niin, että Helluntaikirkko tyytyisi vain odottelemaan uusia jäsenseurakuntia.

– Olisi ikävää, jos Helluntaikirkkoon tultaisiin vain viranomaistoiminnan pakottamina.

Seurakunnat tekevät kirkon

Etsimme lounaspaikkaa. Saalemin ympäristö Hakaniemessä on täynnä etnisiä elintarvikekauppoja, ravintoloita, partureita ja puhelukeskuksia.

– Kun jokin tavallinen liike lopettaa, kohta siinä on maustekauppa tilalla, Yrjölä kuvailee.

Lounaspaikaksikin valikoituu deli, josta saa pastaa ja sämpylöitä Lähi-idän vivahteella.

Minkälaisesta helluntaikirkosta uusi johtaja unelmoi?

– Yhteyden rakentaminen on nyt tärkeää, Mika Yrjölä sanoo.

– Ensisijainen tavoite olisi tosiaan saada helluntaiseurakunnat mukaan Helluntaikirkkoon. Toivon, että olisimme sitoutuneet yhteiseen suunnitelmaan voittaa tätä kansaa Jeesukselle.

Yrjölän puheessa kuuluu unelma syvemmästä yhteisestä näystä ja tahtotilasta, jota yhteinen yhteisörakenne voisi olla osaltaan edesauttamassa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin paikallisseurakunnan oma identiteetti, ei helluntaikirkollisuus. Paikallisseurakunnat yhteisön sisällä voivat olla todella erilaisia identiteeteiltään, Yrjölä linjaa.

– Olisi väärin verrata vaikkapa Saalemia keskisuomalaiseen pieneen seurakuntaan ja vaatia kaikkia olemaan samanlaisia.

Yrjölä uskoo, että Helluntaikirkko on lopulta jäsentensä näköinen.

– Helluntaikirkon ei pidä määritellä, minkälaisia seurakunnat ovat. Seurakunnat määrittelevät sen, minkälainen kirkko on.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan