Ensimmäiset sakkotuomiot annettu

Venäjällä on tullut tietoon uusia uskonnonharjoitukseen ja evankeliointiin liittyviä oikeudenkäyntitapauksia, joiden taustalla on maassa heinäkuussa voimaan tullut terrorismin ja ääriliikehdinnän vastainen lakipaketti.

Viime viikolla Ristin Voitto kertoi luvattomasta lähetystyöstä syytetyn Hare Krishna -uskovan saamasta vapauttavasta tuomiosta etelävenäläisessä Tšerkesskissä. Jutun kirjoittamisen jälkeen entisen Neuvostoliiton alueen uskonnonvapauskysymyksiin erikoistunut Forum 18 uutisoi kolmesta muusta tapauksesta, joissa kaikissa syytetylle tuomittiin sakkorangaistus.

Siperialaisessa Nojabrskissä sakot sai lastenleiriä pitänyt paikallinen baptistipastori, Pietarin kaakkoispuolella Tverissä ghanalainen uuskarismaattinen uskova ja länsivenäläisessä Orjolissa amerikkalainen, itsenäinen baptistisaarnaaja.

Heidät kaikki tuomittiin luvattomasta lähetystoiminnasta.

Lisäksi Marin tasavallassa on menossa oikeusprosessi paikallisen rekisteröimättömän helluntaiseurakunnan pastoria vastaan. Syyttäjän mukaan pastori oli kyläjuhlissa julkisella paikalla julistanut evankeliumia seurakuntansa nimissä – mitä syyttäjä piti lain vastaisena.

Ristiriitaisia perusteluja

Uusien lakien vaikutukset olivat pääaiheena myös Avainmedian toiminnanjohtajan Niilo Närhin, järjestön venäjänkielisen työn koordinaattorin Heikki Jäntin ja Fidan Venäjän-työn koordinaattorin Pekka Yleniuksen toissaviikkoisella Moskovan-matkalla.

Kolmikko keskusteli Venäjän Helluntaikirkon hallinto-, evankelioimis- ja lähetysjohtajan  Ivan Boritševskin, kirkkokuntaan kuuluvan asianajajan Inna Zagrebinan ja johtavan piispan Eduard Grabovenkon kanssa.

– Kuulimme myös keskeneräisestä tapauksesta, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita oli pidätetty omasta asuntolastaan, kun he olivat lukemassa huoneessaan Raamattua ja keskustelemassa keskenään hengellisistä asioista. Heitä syytettiin laittomasta lähetystyöstä, Heikki Jäntti toteaa.

Lisäksi venäläiskumppanit kertoivat useista tapauksista, joissa tutkinta oli päätynyt syytteiden raukeamiseen.

Vaikka lakimuutokset eivät sisällöltään ole niin rajuja kuin kesäkuun ensimmäisissä kommenteissa arvioitiin, oikeustapaukset ovat osoittaneet oikeiksi osan Venäjän vähemmistöuskontojen edustajien peloista: laki todella rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta, ja viranomaiset ja tuomarit näyttävät tulkitsevan sitä ristiriitaisesti ja jopa mielivaltaisesti.

Forum 18:n mukaan kysymyksiä herättää esimerkiksi se, että marilaispastorin ja ghanalaisuskovan taustayhteisöillä ei ole virallista uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröintiä, jolloin uusien uskontolakien lähetystyömääritelmän ei periaatteessa pitäisi koskea niitä.

– Boritševski ja Zagrebina korostivat sitä, että uusien lakien vaikutukset seurakunnan toiminnalle riippuvat hyvin paljon siitä, millaiset suhteet yhteisöllä on paikallisiin viranomaisiin ja erityisesti korttelipoliisiin, Jäntti toteaa.

Evankelistolle lupatodistukset?

Laki vaikuttaa myös Venäjän Helluntaikirkon vuodesta 2010 toteuttamaan Venäjän kansat Jeesukselle -evankelioimishankkeeseen (entinen Vuosi Jeesukselle -kampanja), jota myös Suomen helluntaiseurakunnat ovat tukeneet.

Evankelisissa yhteisöissä lakia tulkitaan siten, että yksityishenkilö saa edelleenkin kertoa uskostaan ja antaa evankelioivaa kirjallisuutta tapaamilleen ihmisille, mikäli kirjallisuudessa ei ole järjestön, kirkon tai seurakunnan nimeä. Jos nimi on, jakajalla pitää olla seurakunnan myöntämä kirjallinen lupa. Sama lupa tarvitaan myös ihmisten kutsumiseen hengellisiin tilaisuuksiin.

Yleensä Helluntaikirkon evankelistat kertovat vain uskon ydinasioista ja pyrkivät ohjaamaan ihmisen Kristuksen luo ilman kirkkokunnan mainostamista. Silti yhteisö on nyt valmistautunut jakamaan lupia evankelistoilleen, Heikki Jäntti kertoo.

– Vielä näitä lupia ei ole kuitenkaan kirjoitettu, vaan tilanteen kehittymistä halutaan katsoa rauhassa.

Ongelmallista evankelioinnin kannalta on se, että lähetystyö on täysin kiellettyä asuinhuoneistoissa. Asunnoissa ei siis periaatteessa saa tutkia Raamattua ei-uskovien kanssa, eikä edes omassa kodissaan saa pitää jumalanpalveluksia ei-uskovien läsnä ollessa. Monet seurakunnat myös kokoontuvat pelkästään kodeissa.

Rekisteröidyissä kirkkorakennuksissa lähetystyötä voi harjoittaa vapaasti. Edessä onkin suuri työ yrittää saada rekisteröityä edes osa tiloista kulttirakennuksiksi, Pekka Ylenius kertoo.

– Piispa Grabovenko lähetti terveisiä Suomen seurakunnille ja pyysi jatkamaan esirukousta. Hänen mukaansa he noudattavat lakia kaikessa missä voivat. ”Mikään ei voi pysäyttää meitä viemästä evankeliumia kaikille Venäjän kansoille”, hän sanoi. Sekä Grabovenkon että Boritševskin nettisivuilla lukee: ”Tottelemme enemmän Jumalaa kuin maallisia lakeja”.

Venäläiskumppanin tämänhetkisen ymmärryksen mukaan turistiviisumilla maahan saapuneet ulkomaalaiset voivat kertoa henkilökohtaisesta uskostaan vapaasti, osallistua uskonnollisiin tapahtumiin, rukoilla ja antaa kokouksessa henkilökohtaisen todistuksen. Julistaminen ja erilaiset koulutustehtävät edellyttävät muita lupia.


Heikki Salmela