KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 34/2016Sateet

Ennen puhuttiin liikaa, nyt asiasta vaietaan – Sanoma Jeesuksen paluusta tärkeä

Helluntaiherätyksen raamattuopiston seinällä nähtiin aikoinaan laaja kaaviokuva lopunajan tapahtumista. Kuvassa Heikki Lahti opettamassa. Kuva: Satu Tukiainen

Mitä helluntaiherätyksen vastuunkantajat nykypäivänä ajattelevat Jeesuksen toisesta tulemuksesta ja eskatologiaan liittyvien teemojen tärkeydestä? RV lähetti asiasta kyselyn, johon vastasi 78 seurakuntien vastuunkantajaa. Kyselyssä selvisi, että asiaa pidetään tärkeänä, mutta paluuta 1970- ja 1980-lukujen tapaan käsitellä sitä ei kaivata.

Väitteen ”Jeesuksen toisesta tulemuksesta ei enää opeteta seurakunnissa riittävästi” vastaukset jakautuivat odotetusti kahtaalle. Enemmistö (46) oli väitteen kanssa samaa mieltä. Jotkut kokivat, että on ajauduttu ojasta toiseen: ennen puhuttiin liikaa ja ylivirittyneesti, nyt asiasta vaietaan.

Pakkaa sekoittaa myös se, että moni on irtautunut perinteisistä helluntailaisista eskatologisista näkemyksistä eikä koe vapautta tuoda esiin toistakaan näkemystä. Vanhoja näkemyksiä on kritisoitu, mutta samalla on jäänyt hämäräksi, mitä Jeesuksen toiseen tulemukseen liittyvistä asioista tulisi ajatella ja opettaa.

Viimeisten aikojen käsittelyä seurakunnassa pidetään selvästi tärkeänä aihepiirinä, mutta suurin osa vastaajista peräänkuulutti vastuullista, rohkaisevaa ja tasapainoista opetusta teemasta. Se, miten asiaa pidetään esillä, on ratkaiseva kysymys. Luodaanko pelkoa ja ahdistusta vai toivoa ja uskoa?

Parhaimmillaan tasapainoinen opetus aiheesta antaa toivon näköaloja, rohkaisee julistamaan evankeliumia, poistaa turhia pelkoja, estää opetusten ja ilmiöiden syntyä ja korostaa Jumalan kaikkivaltiutta ja Kristuksen voittoa pahuudesta. Jeesuksen paluun tulee olla esillä, mutta siihen liittyvät erilaiset teoriat ja yksityiskohdat koettiin epäoleellisiksi.

Mitä asiasta ajattelevat pastorit? Voitto Marjetan mielestä eskatologiset teemat voisivat olla enemmänkin esillä.

– Ehdottomasti pitäisi, ei pelottelemalla ja uhkailemalla, vaan tuomalla esille toivon ja vapautuksen näkökulmaa. Saattaa olla, että ne julistajat, jotka ovat lapsena traumatisoituneet voimakkaasti väritetystä julistuksesta Jeesuksen toisesta tulemuksesta, ovat itse varovaisia tämän aihepiirin esille nostamisessa.

Hänelle eskatologia ja Jeesuksen toinen tulemus aiheuttivat lapsena pientä jännitystä ja jopa pelkoa.

– Pelko Jeesuksen toisesta tulemuksesta ja siitä, että jäisin vaivanaikaan maan päälle "jalasta kiinni hopealusikkaan", vaikutti myös sen, että parannusta tehtiin herätyskokouksissa ihan varmuuden vuoksi.

Nuorempaa pastoripolvea edustava Vellu Haarala kaipaa opetukseen laajempaa näkökulmaa.

– Jeesuksen tulemuksesta puhuminen on tärkeää, mutta sitä ei saisi irrottaa Jumalan valtakunta -teemasta. Jeesus ei tehnyt sitä, eikä meidänkään tulisi. Jos eskatologista orientaatiotamme – erityisesti Jeesuksen paluun odotusta – leimaa Jeesuksen antaman lähetys- ja opetuslapseuttamiskäskyn sivuuttaminen ja passivoituminen, silloin olemme harhateillä.

Marjaana Rauma on kiitollinen, että nykypolvi on vapaa joistakin opetuksista, joita hän itse sai, mutta samalla häntä mietityttää asian toinen puoli.

– Olemmeko menneet toiseen ääripäähän ja jättäneet asian heidän kohdallaan käsittelemättä kokonaan?

Entä miten eskatologiset teemat näkyvät pastorien omissa puheissa?

– Lähinnä adventtiaikana ja ehtoollisen vieton yhteydessä tulee sivuttua Jeesuksen toista tulemusta. Kerran vuodessa olemme kuitenkin pyrkineet järjestämään seurakunnassamme raamattuviikon, johon kutsumme aiheeseen perehtyneen julistajan vierailemaan, kertoo Voitto Marjeta.

Mika Särkkä toteaa, että teemaa ei ole juurikaan käsitelty seurakunnassa.

– Eskatologia ei ole ollut seurakunnan säännöllisessä opetusohjelmassa viime vuosina. Syy tähän on viime vuosien runsaan seurakuntakasvun aika. Suunnitellessaan yhdessä vuosittaista seurakunnan opetussuunnitelmaa vanhimmisto ja pastoritiimi eivät tästä syystä ole näinä vuosina kertaakaan priorisoineet eskatologiaa opetuskokonaisuuteen.

Aihe on koettu myös herkäksi ja helposti ristiriitojakin synnyttäväksi, eivätkä seurakunnan omat opettajatkaan ole kaikista aihepiirien osa-alueista täysin yksimielisiä.

Marjaana Rauma aikoo kuitenkin ottaa asiaa esille lähikuukausina.

– En ole opettanut paljoa eskatologiaan liittyvistä aiheista. Korona on nostanut monen uskovan sydämessä ajatuksia lopunaikaan liittyen, ja tästä johtuen olen suunnitellut ensi syksynä käsitteleväni aihetta.

IK-opistolla Keuruulla eskatologia nähdään edelleen tärkeänä teemana, vaikkei erillistä sitä käsittelevää ainetta opetusohjelmassa olekaan.

– Eskatologia on yksi keskeinen opetusta läpileikkaava aihe sekä Raamattua että oppia käsittelevissä aineissa. Eskatologian opetus nojautuu Helluntaikirkon eettis-opillisten linjausten perustalle, ja opetuksessa korostuu Jeesuksen toisen tulemuksen odotus, kertoo IK-opiston vararehtori Samuel Aro-Panula.

Kysely nosti esiin näkemysten laajan kirjon ja aiheeseen liittyvät menneisyyden taakat. Paneutuminen eskatologiaan eheyttävällä, syvällisellä ja perinteistä laajemmalla tavalla olisi herätysliikkeessä varmasti ajankohtaista. Olisiko aika palauttaa myös erillinen aihetta käsittelevä aine IK-opiston opetusohjelmaan?

Petri Mäkilä

Teema
34/2016Sateet

Tietosuojalauseke

Ennen puhuttiin liikaa, nyt asiasta vaietaan – Sanoma Jeesuksen paluusta tärkeä

Teema34/2016Sateet

Teema
34/2016Sateet