Ekumeeninen Neuvosto kohensi vapaakirkkojen asemaa
Ekumeeninen vapaakristillinen työryhmä. Näin
nimitetään Suomen Ekumeenisen
Neuvoston, Suomen
vapaakristillisen neuvoston
ja Frikyrklig Samverkanin vuoden
kestäneen selvitystyön lopputulosta.
Kyse on Ekumeenisen
Neuvoston (SEN) sisälle
perustetusta pysyvästä toimielimestä, jonka
kautta neuvoston vapaakristilliset
jäsenyhteisöt voivat
tuoda itselleen tärkeitä asioita järjestön
asialistalle.
SENin
hallitus nimesi maaliskuussa työryhmän
jäseniksi Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajan Hannu Vuorisen,
Baptistikirkon kirkkokunnanjohtaja
Jari Portaankorvan,
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen,
suomenruotsalaisen baptistipastorin
Jan Edströmin sekä
SENin pääsihteerin Mari Pöntisen.
Edström
toimii myös ruotsinkielisiä vapaakirkkoja
kokoavan Frikyrklig
Samverkanin (FS) ja Vuorinen
SVKN:n puheenjohtajana.
Työryhmä
aloittaa toimintansa syksyllä.
Keskusteluissa
pitkään esillä ollut
ajatus SVKN:n ja FS:n järjestäytymisestä SENin
sisälle ei toteutunut, mutta
selvitystyöhön osallistuneet
pitävät lopputulosta silti
onnistuneena. Työryhmän kautta
voidaan saavuttaa niitä asioita,
joita tavoiteltiin, menettämättä mitään
sellaista, mistä ei haluttu
luopua.
Tunnettua
eläinsatua mukaillen: Ei
tullut takkia, mutta tuli kelpo työrukkanen.
Prosessiin
osallistunut Jari Portaankorva
uskoo, että tulevaisuudessa vapaakirkkojen
ääni tulee SENissä
paremmin kuulluksi. Tämä
puolestaan lisää yhteisöille tärkeiden
asioiden kuulumista yhteiskunnassa.
–
Pidän lopputulosta erittäin hyvänä.
Ideana tässä on käytännön yhteistyön
lisääminen. Meille tärkeitä
asioita, joita työryhmä voi ajaa,
ovat esimerkiksi vähemmistökirkkojen mahdollisuus
osallistua hengelliseen
työhön puolustusvoimissa, vankiloissa
ja sairaalasielunhoidossa.
Ruotsin malli ei soveltunut
Suomen
Baptistikirkko esitti SVKN:n
vuosikokouksessa vuonna 2010,
että yhteistyöelin järjestäytyisi Ekumeenisen
Neuvoston alaisuuteen
omaksi jaostokseen. Baptistit
perustelivat esitystään sillä,
että SENin yhteydessä vapaakirkkojen edunvalvonta
ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi
vahvempaa. Asia ei kuitenkaan edennyt.
Vuoden
2015 lopulla SVKN:n puheenjohtajana
toiminut Jari Portaankorva
nosti aloitteen uudestaan esille,
mikä johti tunnustelujen käynnistymiseen
järjestöjen välillä.
Keskusteluille antoi pontta
se, että SEN oli uudistamassa omaa
jaostorakennettaan, ja
SVKN oli vähän aiemmin päättänyt säästösyistä
lakkauttaa pääsihteerin toimen.
Nopeasti
keskustelujen keskiöön nousi
niin sanottu Ruotsin malli.
Ruotsissa ja Norjassa vapaakristilliset
neuvostot ovat 2000-luvulla
sulautuneet SENiä vastaavaan
kansalliseen kristittyjen neuvostoon,
joka Ruotsissa on
jakaantunut kirkkoperheisiin. Vapaakirkot
muodostavat yhden kirkkoperheen,
eri ortodoksikirkot toisen,
luterilaiset ja anglikaanit kolmannen
ja katolinen kirkko yksin
neljännen. Ideana on, että kirkkoperheillä
on sekä yhteistä että
omaa toimintaa. Vapaakirkkojen kokemukset
mallista ovat hyviä.
Osa
asiaa valmistelleesta ryhmästä kävi
myös Tukholmassa tutustumassa sikäläisen
kristittyjen neuvoston
toimintaan.
Lopulta
Ruotsin malli todettiin Suomeen
soveltumattomaksi: vapaakristillisiä yhteisöjä
lukuun ottamatta kirkkoperheiden
luominen olisi
täällä vaikeaa.
–
Ruotsissa on toisenlainen kirkollinen
kenttä. Lisäksi SENissä monet
kokivat, että perhemalli loisi
neuvoston sisälle kirkkojen välisiä
raja-aitoja, Mari Pöntinen kertoo.
SVKN:ssä
ja FS:ssä ei puolestaan ollut
halua sellaisiin yhdistymisratkaisuihin, joissa
niiden keskinäisille
erityishankkeille ja yhteydelle
ei jäisi riittävästi tilaa.
SVKN:n
jäsenyhteisöistä Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija ovat
jo nyt Ekumeenisen Neuvoston
jäseniä ja
helluntailaiset, adventistit ja Baptistikirkko
tarkkailijoita. FS:n kuudesta
jäsenyhteisöstä kolme on
jäseniä ja ruotsinkielinen helluntaiherätys tarkkailija.
Pelkkä SENiin
sulautuminen ei olisi tuonut mitään
uutta.
Entä teologinen agenda?
SENin
11 jäsenkirkosta seitsemän voi
katsoa edustavan vapaakristillisyyttä, samoin
käytännössä kaikkien viiden tarkkailijajäsenen. Silti
järjestön ilme on hyvin korkeakirkollinen.
Viestinnän lisäksi tämä
on näkynyt neuvoston tuottamissa
materiaaleissa, yhteisten seminaarien
teemoissa ja ekumeenisissa
jumalanpalveluksissa.
Tämä
on aiheuttanut vapaakirkoissa vierauden
tunnetta.
–
Se, millaisena SEN näyttäytyy, ei
tunnu meidän jäsenistämme tutulta.
Se on yksi syy siihen, miksi
monilla on ekumeniasta yhä
kielteinen käsitys, Jari Portaankorva arvioi.
Esko
Matikaisen mukaan ekumeenisen liikkeen
päämäärä ja yhteyden
mittarit kuten näkyvä ykseys
sekä piispan viran ja kasteen vastavuoroinen
tunnustaminen eivät
ole useimpien vapaakirkkojen tavoitteita
lainkaan.
–
Lähestymme asioita eri suunnasta. Ekumeenisessa
Neuvostossa yhteyden
agendan tulisi nousta myös
vapaakristillisten kirkkojen eetoksesta
ja seurakuntaelämää koskevasta
ajattelusta. Lisäksi vapaakristillisyyden
soisi olevan osa
sitä julkisuuskuvaa, jonka SEN
suomalaisesta kristillisyydestä antaa.
Mari
Pöntinen uskoo, että keskusteluprosessin ja
työryhmän myötä
vapaakirkot tulevat huomioiduksi aiempaa
paremmin myös tältä
osin.
–
Yhdenvertaisuus on yksi SENin kärkiasioita,
ja sen täytyy toimia myös
SENin sisällä. Pidän vapaakirkkojen
vahvuutena rukouselämää ja
hengellisen elämän korostamista.
Se täydentää kokonaiskuvaa
rukoilevasta yhdestä kirkosta.
PääkirjoitusHuhtkuun lopulla Keuruulla
pidetyt helluntailiikkeen yhteisten yhdistysten
useat vuosikokoukset ja kustannusyhtiö Aikamedian
yhtiökokous nostivat jälleen kerran esille muutoksen tarpeet.
Y...
MuutTeologian maisteri
ja seksuaalietiikan opettaja Ari Puonti, onko tavanomaista, että solmittaessa heteroseksuaalinen avioliitto myös mahdolliset homoeroottiset tuntemukset aktivoituvat? ...
UutisetKontulan Metrokappelin pastori Kari Korhonen aikoo lähettää oman kaupunkinsa uusille valtuutetuille lahjaksi Raamatun. Ideaan mukaan hän haastaa kaikki Suomen helluntaiseurakunnat.
UutisetLuterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti 5. toukokuuta piispainkokouksen ehdotuksen mukaisesti, että luterilaisen seurakunnan kirkkoherra voi yksittäistapauksissa kutsua ”muun kristillisen kirkon ta...
UutisetSuomalaisten organisoima
lähetyskoulutus kokosi
Aasian helluntaijohtajia huhtikuun
lopussa Thaimaan pääkaupunkiin
Bangkokiin. Kurssin
teemana olivat lähetystyön käynnistäminen
ja työn tarvitsema...
UutisetToissa viikolla Suomessa vieraillut tohtori Vishal Mangalwadi totesi, että huolimatta EU:n epätäydellisyyksistä se on paras malli esimerkiksi Lähi-idälle ja Afrikalle. Asiasta uutisoi Suomen Vii...
UutisetYli 400 nigerialaista pahamaineista
Fulani-terroristia on
kääntynyt kristityksi. Samalla uuden elämän löytäneet
ihmiset ovat vannoneet tästedes edistävänsä rauhaa
Nigeriassa.
UutisetVuosikymmeniä Etelä-Koreassa
nähty evankelisten seurakuntien
kasvu on hiipumassa. Näin sanoo Soulissa
vaikuttavan helluntailaisen megaseurakunnan Yoido
Full Gospel Churchin pastori Jung-Ju...
MielipideJanne Saarela kirjoitti
artikkelissaan (RV
18): ”Tuolloin kaikki uskoivat, että
taivaan kannen yläpuolella maailmaa
ympäröivät kosmiset
vesimassat ––.”
MielipideMillaista
on olla yksin? Tai kokea yksinäisyyttä,
vaikka olisi muiden seurassa?
Sen tietää vain ihminen, joka
on kokenut yksinäisyyttä enemmän
kuin vain ohimenevänä tunteena.
MielipideSunnuntaina vietettään
äitienpäivää. Tuon
niin valoisalta
ja lämpimältä tuntuvan päivän
vietto alkoi 12.5.1907 Yhdysvalloissa, jolloin
eräässä New Yorkin
metodistikirkossa järjestettiin...
MuutEspanjalainen pyhiinvaellusreitti Camino
Francés on tullut
yhä suositummaksi. Parhaillaankin
tuhannet ihmiset kulkevat
sitä pitkin kohti Santiago
de Compostelan kaupunkia.
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
Artikkelit”Tulen ja jään laulu edustaa modernin
laatufantasian kentässä puhtaimmillaan
sellaista, joka useimmiten
lukijoille tulee fantasiakirjallisuudesta puhuttaessa ensimmäisenä
mieleen. Tu...
MuutRistin
Voitto kertoi hiljattain (43/2016)
Carl-Erik Sahlbergista,
ruotsalaispapista, joka
palasi lähetystyöstä Ruotsiin
vuonna 1989. Tukholman ydinkeskustassa
toimineeseen Santa
Claran...
PikavisiittiRukouksen miehenä tunnettu Turun helluntaiseurakunnan pastori Pekka Havupalo kaipaa maahan uutta uskonpuhdistusta, jossa Raamattu on horjumatonta Jumalan sanaa.
MuutKristillinen
urheiluseura KRIK
Suomi on hankkeen puuhamiehiin
kuuluvalle liikuntabiologianopiskelija Mikko
Jokiselle toiveiden täyttymys
(Sana 18/17).
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos
kun saan levähtää”, lauloi äiti
herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa
Jyväskylän Siion-temppelissä
vielä vuodenvaihteessa 30.
joulukuuta. Hetki...