Rukoushuoneen vintiltä löytyy laatikollinen tarroja, joissa lukee ”Olen Suomen helluntailainen”. Seurakunnan nuorten mielestä löytö on hauskan retrohenkinen, ja tarroja liimaillaan omiin Raamattuihin. On kuitenkin selvää, ettei moni heistä kertoisi uskostaan tällä tavalla. Hihamerkissä voi lukea Jeesus, mutta omaa kirkkokuntaa tai herätysliikettä ei korosteta.
Onko yllä kuvattu ajattelutapa erityisesti nuorille sukupolville ominainen? FT Johanna Lindhin mukaan kyse on laajemmasta ilmiöstä, vaikka se koskettaakin voimakkaimmin alle nelikymppisiä.
– Seurakuntakäsityksissä on tapahtunut muutosta. Aikaisemmin ajateltiin, että seurakunta on tietty uskonyhteisö, mutta nyt moni korostaa, että siihen sisältyvät kaikki, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen. Kristityillä voi olla erilaisia käsityksiä opista, mutta yhteinen usko on tärkein.
Yli kirkkokuntarajojen
Lindh väitteli viime syksynä tohtoriksi ilmiöstä, jota hän kutsuu poikkikristillisyydeksi. Hän haastatteli kymmeniä ilmiön piiriin kuuluvia kristittyjä Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Aineistoon kuului lisäksi netissä julkaistuja kirjoituksia.
Tutuimmillaan poikkikristillisyys viittaa siihen, mistä on totuttu puhumaan yhteiskristillisyytenä: osallistutaan muidenkin kuin oman yhteisön tilaisuuksiin ja pidetään aktiivisesti yhteyttä tunnustuskuntarajojen yli.
– Ihmiset ovat tulleet rohkeammiksi menemään muihin kirkkokuntiin katsomaan, millaista siellä on, ja tutustumaan toistensa käsityksiin. Se on jo vähän mennyttä maailmaa, että oltaisiin vaan omissa oloissa.
Toinen poikkikristillisyyden muoto on seurakunnasta tai kirkkokunnasta toiseen siirtyminen useita kertoja elämän aikana. Kuhunkin yhteisöön kyllä sitoudutaan, mutta omaa paikkaa ei lyödä lukkoon.
Kolmanneksi Lindh laskee tunnuspiirteisiin erilaisten uudistusliikkeiden toimintaan osallistumisen ja uskonkäsitysten perustelemisen muilla kuin uskonnollisilla lausumilla.
– Haastateltavat pitivät seurakuntia ja kirkkoja tärkeinä opin kannalta, mutta vastustivat niiden valtaa sanella, miten ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät. Esimerkiksi jumalapalveluskaavoista ei heidän mielestään tarvitse luopua, mutta erilaiset mallit täytyy hyväksyä.
Kaikki poikkikristillisyyden tunnusmerkit eivät kosketa jokaista ilmiön piiriin kuuluvaa. Usko Jeesukseen ja syntien sovitukseen yhdisti kuitenkin Lindhin haastateltavia.
Poikkikristillisesti ajatteleva ei kutsu itseään uskovaiseksi vaan uskovaksi, eikä hänelle ole tärkeää uskonto vaan usko.
– Uskonto mielletään lähinnä joidenkin tapojen noudattamiseksi ja sellaiseksi ajatteluksi, että niiden tapojen kautta tullaan autuaaksi.
Uskovien yhteys nousi haastateltavien puheissa tärkeäksi. Yhteys ei välttämättä tarkoita samassa seurakunnassa käymistä vaan esimerkiksi internetin kautta tapahtuvaa yhteydenpitoa tai kotikokouksiin osallistumista. Poikkikristillisyydessä arvostetaan yhteisöllisyyttä, kunhan se on yksilön valinta.
Vain muutos on pysyvää
Poikkikristillisyys voi herättää siitä ensimmäistä kertaa kuulevassa monenlaisia tunteita. Yksi paheksuu individualistista kukasta kukkaan lentelyä, kun taas toinen tunnistaa ilmiöstä itsensä ja ystäväpiirinsä.
Lindhin mukaan poikkikristillisyyden kasvun taustalla on kimppu yhteiskunnallisia muutoksia. Globalisaatio ja median muutos ovat avanneet yhteyksiä omien piirien ulkopuolelle. Nykyajan postmoderni maailma puolestaan vaatii yksilöä sopeutumaan epävarmuuteen ja jatkuviin muutoksiin.
– Moni on käynyt läpi useita koulutuksia ja työpaikkoja, ja parisuhteetkin vaihtuvat. Varmasti se vaikuttaa siihen, mitä ajatellaan uskonnosta. Kun kuuntelin äänittämiäni haastatteluja, huomasin, että ihmiset puhuivat rinnakkain uskonratkaisuista ja koulutuksen ja työelämän ratkaisuista.
Lindhin haastattelemien kristittyjen taustassa ei ole mitään erityistä yhdistävää tekijää. On luterilaisia ja vapaakristittyjä, on lapsesta asti uskoon kasvaneita ja uskoontulon voimakkaasti kokeneita.
Syitä eri seurakunnissa käymiseen ja seurakunnan vaihtamiseen on samoin monia. Yksi tärkeimmistä perusteluista oli hengellinen kasvu. Elinikäisen oppimisen ihanne on levinnyt yhteiskunnan muilta alueilta uskonelämään.
Joillakin haastateltavilla oli ikäviä kokemuksia seurakunnista, minkä vuoksi he olivat päätyneet yhteisöstä toiseen tai välttelivät sitoutumista. Kuten eräs haastateltava kiteytti: ”Maailmassa ei ollut hyvä ja seurakunnissa ei paljoa sen parempi. Mutta elävä usko riittää.”
Täydellistä yhteisöä ei ole
Lindh jakaa aineistonsa kristityt kolmeen luokkaan: etsijöihin, kiertäjiin ja autonomisiin.
– Etsintävaihe ei sijoitu pelkästään nuoruuteen. Ennen oli aika tavallista, että parikymppisenä oli jo löydetty oma paikka, mutta nyt etsintä saattaa kestää koko elämän.
Ilmiön varjopuolena on kiertäminen: jotkut eivät kotiudu mihinkään. Lindhin mukaan seurakunnattomissa saattaa kuitenkin olla hyvin tasapainoisia kristittyjä, ja heilläkin on yleensä jokin yhteisö, johon kiinnitytään enemmän kuin muihin.
Jotkut kiertäjät sitoutuvat hetken aikaa yhteisöön voimakkaasti mutta jättävät aloittamansa asiat kesken. Lindhin mukaan kyseessä on marginaalinen mutta seurakuntien näkökulmasta hankala ilmiö.
– Kuten yksi haastateltava sanoi, tällaiset ihmiset eivät välttämättä tunne kirkkokunnan historiaa ja taustaa. Ulkopuolelta tullut ei voi yhtäkkiä muuttaa toisten tapoja.
Niin sanotut autonomiset ovat sinut sen kanssa, että he viihtyvät useissa yhteisöissä. Seurakunnissa esiintyvät ristiriidat eivät sysää etsintää uudelleen käyntiin.
– Eräs ihminen sanoi, että muiden arvostelu omassa mielessä jäi pois, kun tajusi, ettei täydellistä seurakuntaa löydy. Hänelle tuli helpottunut olo, ja hän ikään kuin antoi itselleen luvan toimia kuten toimi.
Lähes kaikki Lindhin haastateltavat olivat jonkin kirkkokunnan tai seurakunnan jäseniä.
– Ihmiset sanoivat, että arvostavat omaa oppia mutta eivät välttämättä pidä sitä oikeampana kuin muiden. Kyseessä on enemmän tunteenomainen sitoutuminen.
Erilaisuutta oppii ymmärtämään
Lindh myös havainnoi poikkikristillisyyttä osallistumalla itse erilaisiin tilaisuuksiin, muun muassa kotikokouksiin, joissa eri seurakuntiin ja kirkkokuntiin kuuluvat ihmiset rukoilevat yhdessä ja jakavat kokemuksiaan vapaamuotoisesti. Taustojen moninaisuuden vuoksi opilliset seikat ovat usein taka-alalla, ja lähtökohtana on toisten kunnioittaminen.
– Huomasi kyllä, että ihmiset vähän sopeuttivat puhettaan sen mukaan, missä ollaan. Sama ihminen saattoi yhdessä tilaisuudessa puhua jostain opinkohdasta toisin kuin toisessa.
Voisi ajatella, että instituutioiden ulkopuolisessa toiminnassa on suurempi hengellisen väkivallan riski, jos toiminta keskittyy voimakkaiden persoonien ympärille. Lindh ei kuitenkaan törmännyt tällaiseen, vaan kotikokousten ilmapiiri oli avoin.
– Itselleni tuli joissakin tilanteissa sellainen olo, että opetus oli vähän arveluttavaa, mutta kotikokouksista on toisaalta helppo jäädä pois, jos ei viihdy.
– Antropologit sanovat, että ihmisellä on luonnostaan heikko erilaisuuden sietokyky, mutta erilaisuutta oppii ymmärtämään, kun opettelee. Sama tuli esiin haastateltavieni puheissa.
Lindhin haastateltavat vierastivat sitä, jos joku korostaa oman oppinsa ylivertaisuutta. Joillakin oli tästä syystä korkea kynnys mennä muihin kuin yhteiskristillisiin tilaisuuksiin.
Kannattaako seurakuntien siis yhdistää voimansa, kun ne julistavat evankeliumia? Lindhin mielestä näin voi olla.
– Kristinuskosta kiinnostuneiden on ehkä helpompi tulla yhteiskristillisiin tapahtumiin ja valita paikkansa myöhemmin. Samalla seurakunnat osoittavat ulospäin olevansa yhtä ja rikkovat sitä käsitystä, että kristityt vain riitelevät keskenään.
Kuka
Johanna Lindh » filosofian tohtori kulttuuriantropologian alalta » tutkijana Oulun ylipistossa » väitöskirja: Poikkikristillinen identifioituminen vapauden ja yhteisyyden vuorovaikutuksena
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...