Egyptissä kuukausi sitten hyväksytty kirkkojen rakentamista ja kunnostamista koskeva laki huolestuttaa maan kristittyjä. Ortodoksiset koptit, joita on kymmenesosa maan väestöstä, sanovat uuden lain suosivan muslimeja ja syrjivän heitä. Samaa mieltä ovat ihmisoikeusjärjestöt.
– Tämä on nurkkakuntainen laki, joka osoittaa, että valtio suosii yhden uskonnon kannattajia enemmän kuin toisen, Ishak Ibrahim, ihmisoikeusjärjestö Egyptian Initiative for Personal Rightsin tutkija sanoi Reutersille. Human Rights Watch puolestaan korostaa lain olevan syrjivä siksi, että se koskee ainoastaan kristittyjen pyhäkköjä.
Muinaisista ajoista Egyptissä eläneet koptikristityt kattavat kymmenen prosenttia maan 85-miljoonaisesta väestöstä. Aiemmin kristittyjen ja muslimien rinnakkaiselo ei aiheuttanut suuria selkkauksia, mutta vuoden 2011 arabikevään jälkeen, kun pitkäaikainen presidentti Hosni Mubarak oli syrjäytetty, yhteenotot muslimien kanssa lisääntyivät. Etenkin sen jälkeen, kun noin vuoden maata johtanut Muslimiveljeskunnan edustaja Mohammed Mursi joutui väistymään nykyisen presidentin Abdel Fattah al-Sisin tieltä, muslimit kohdistivat turhautuneisuutensa kristittyihin. Heidän mukaansa nämä olivat syypäitä Mursin lyhyeksi jääneeseen hallintokauteen.
Lakiteksti tulkinnanvaraista
Egyptin uskontoasetelmasta kertoo paljon, että maassa on yli 108 000 moskeijaa ja runsaat 2 800 kristillistä kirkkoa. Viisi viime vuotta ovat osoittaneet, ettei nykyinen hallinto suojele kristittyjä väkivallalta ja sen lietsonnalta. Kirkkoihin on hyökätty, ihmisiä surmattu, uusille kirkoille ei myönnetä rakennuslupia ja poliisi kieltää valmiiden pyhäkköjen avaamisen – usein siksi, ettei rauha musliminaapurustojen kanssa järkkyisi. Uutistoimisto AFP:n mukaan etenkin Kairon eteläpuolella pelkkä huhu kristittyjen rakennuksesta voi nostattaa levottomuuksia.
Kristittyjen huolena onkin nyt, että uusien kirkkojen avaaminen evätään heiltä kokonaan. Uuden lain myötä kirkkojen rakennuslupa-asiat siirtyvät turvallisuusviranomaisilta paikallishallinnoille, ja säädös sisältää epämääräisiä sanamuotoja, kuten maininnan, että kirkon koon tulee olla verrannollinen alueen kristittyjen määrään. Pykälää pidetään yhtenä sellaisena, jonka perusteella viranomaisten on helppo kieltää kirkon rakentaminen. Tällä hetkelläkin Minyan hiippakunnan alueella, jossa kristittyjä on jopa 40 prosenttia, on 150 kirkotonta kylää. Ismailiassa puolestaan pari upouutta kirkkorakennusta odottaa avaamislupaa. Seurakunnan sallittiin kokoontua teltassa yhden tällaisen kirkon ulkopuolella, kunnes naapuruston muslimit polttivat teltan. Tilannetta hankaloittaa se, että kristittyjen häirinnästä ei yleensä rangaista.
Ongelmaa ei tunnusteta
Julkisuudessa kokonaisuutta kommentoineet muslimijohtajat ehdottavat, että kirkottomien kylien asukkaat menisivät toiseen kylään rukoilemaan. He myös toteavat, että mitään yleisiä jännitteitä ei ole.
– Kaikki on hyvin. Viestimet vain saavat sen näyttämään siltä, että meillä on ongelma, imaami Mahmoud Gomaa kommentoi syyskuussa The New York Timesille.
– Olemme aina eläneet yhdessä. Ei ole ristiriitaa. Kaikki raportoidut välikohtaukset ovat olleet yksittäisiä erillistapauksia.
Samalla kun ortodoksikristityt kokevat olevansa katkeamispisteessä tilanteen vuoksi, katolilaiset toivottavat uuden lain tervetulleeksi.
– Jonkin verran kritiikkiä on ollut, mutta hallitus on yrittänyt ratkaista [lain] ongelmat, ja nyt meillä on laki, joka vastaa nykyajan tarpeisiin, uskoo katolisen koptikirkon puheenjohtaja Rafic Greiche.
Miten käy jumalanpalvelusten?
Viime vuosien kasvava paine ja pelko ovat saaneet yhä useammat egyptiläiskristityt muuttamaan Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.
– Tunnemme, ettei meitä kohdella samanarvoisina kansalaisina, kuvaili ortodoksikoptikirkon johtaja Tawadros II hiljattain tilannetta Breitbart.com-nettilehdelle.
– Kristillisestä jumalanpalveluksesta on tullut rikos ja synti, aivan kuin kristitty tarvitsisi erityisen luvan kohdata Jumalansa.
Lakimies Nabil Ghabriel arvioi Al-Monitorille hiljattain Egyptin kristittyjen tulevaisuutta. Hänen mukaansa heidän haasteenaan ei ole monien muiden maiden tavoin Isis vaan heidän omien kyliensä uskontoradikaalit.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...