Egyptissä kuukausi sitten hyväksytty kirkkojen rakentamista ja kunnostamista koskeva laki huolestuttaa maan kristittyjä. Ortodoksiset koptit, joita on kymmenesosa maan väestöstä, sanovat uuden lain suosivan muslimeja ja syrjivän heitä. Samaa mieltä ovat ihmisoikeusjärjestöt.
– Tämä on nurkkakuntainen laki, joka osoittaa, että valtio suosii yhden uskonnon kannattajia enemmän kuin toisen, Ishak Ibrahim, ihmisoikeusjärjestö Egyptian Initiative for Personal Rightsin tutkija sanoi Reutersille. Human Rights Watch puolestaan korostaa lain olevan syrjivä siksi, että se koskee ainoastaan kristittyjen pyhäkköjä.
Muinaisista ajoista Egyptissä eläneet koptikristityt kattavat kymmenen prosenttia maan 85-miljoonaisesta väestöstä. Aiemmin kristittyjen ja muslimien rinnakkaiselo ei aiheuttanut suuria selkkauksia, mutta vuoden 2011 arabikevään jälkeen, kun pitkäaikainen presidentti Hosni Mubarak oli syrjäytetty, yhteenotot muslimien kanssa lisääntyivät. Etenkin sen jälkeen, kun noin vuoden maata johtanut Muslimiveljeskunnan edustaja Mohammed Mursi joutui väistymään nykyisen presidentin Abdel Fattah al-Sisin tieltä, muslimit kohdistivat turhautuneisuutensa kristittyihin. Heidän mukaansa nämä olivat syypäitä Mursin lyhyeksi jääneeseen hallintokauteen.
Lakiteksti tulkinnanvaraista
Egyptin uskontoasetelmasta kertoo paljon, että maassa on yli 108 000 moskeijaa ja runsaat 2 800 kristillistä kirkkoa. Viisi viime vuotta ovat osoittaneet, ettei nykyinen hallinto suojele kristittyjä väkivallalta ja sen lietsonnalta. Kirkkoihin on hyökätty, ihmisiä surmattu, uusille kirkoille ei myönnetä rakennuslupia ja poliisi kieltää valmiiden pyhäkköjen avaamisen – usein siksi, ettei rauha musliminaapurustojen kanssa järkkyisi. Uutistoimisto AFP:n mukaan etenkin Kairon eteläpuolella pelkkä huhu kristittyjen rakennuksesta voi nostattaa levottomuuksia.
Kristittyjen huolena onkin nyt, että uusien kirkkojen avaaminen evätään heiltä kokonaan. Uuden lain myötä kirkkojen rakennuslupa-asiat siirtyvät turvallisuusviranomaisilta paikallishallinnoille, ja säädös sisältää epämääräisiä sanamuotoja, kuten maininnan, että kirkon koon tulee olla verrannollinen alueen kristittyjen määrään. Pykälää pidetään yhtenä sellaisena, jonka perusteella viranomaisten on helppo kieltää kirkon rakentaminen. Tällä hetkelläkin Minyan hiippakunnan alueella, jossa kristittyjä on jopa 40 prosenttia, on 150 kirkotonta kylää. Ismailiassa puolestaan pari upouutta kirkkorakennusta odottaa avaamislupaa. Seurakunnan sallittiin kokoontua teltassa yhden tällaisen kirkon ulkopuolella, kunnes naapuruston muslimit polttivat teltan. Tilannetta hankaloittaa se, että kristittyjen häirinnästä ei yleensä rangaista.
Ongelmaa ei tunnusteta
Julkisuudessa kokonaisuutta kommentoineet muslimijohtajat ehdottavat, että kirkottomien kylien asukkaat menisivät toiseen kylään rukoilemaan. He myös toteavat, että mitään yleisiä jännitteitä ei ole.
– Kaikki on hyvin. Viestimet vain saavat sen näyttämään siltä, että meillä on ongelma, imaami Mahmoud Gomaa kommentoi syyskuussa The New York Timesille.
– Olemme aina eläneet yhdessä. Ei ole ristiriitaa. Kaikki raportoidut välikohtaukset ovat olleet yksittäisiä erillistapauksia.
Samalla kun ortodoksikristityt kokevat olevansa katkeamispisteessä tilanteen vuoksi, katolilaiset toivottavat uuden lain tervetulleeksi.
– Jonkin verran kritiikkiä on ollut, mutta hallitus on yrittänyt ratkaista [lain] ongelmat, ja nyt meillä on laki, joka vastaa nykyajan tarpeisiin, uskoo katolisen koptikirkon puheenjohtaja Rafic Greiche.
Miten käy jumalanpalvelusten?
Viime vuosien kasvava paine ja pelko ovat saaneet yhä useammat egyptiläiskristityt muuttamaan Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.
– Tunnemme, ettei meitä kohdella samanarvoisina kansalaisina, kuvaili ortodoksikoptikirkon johtaja Tawadros II hiljattain tilannetta Breitbart.com-nettilehdelle.
– Kristillisestä jumalanpalveluksesta on tullut rikos ja synti, aivan kuin kristitty tarvitsisi erityisen luvan kohdata Jumalansa.
Lakimies Nabil Ghabriel arvioi Al-Monitorille hiljattain Egyptin kristittyjen tulevaisuutta. Hänen mukaansa heidän haasteenaan ei ole monien muiden maiden tavoin Isis vaan heidän omien kyliensä uskontoradikaalit.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...