Egyptin kristityt miettivät tulevaisuuttaan

Egyptissä kuukausi sitten hyväksytty kirkkojen rakentamista ja kunnostamista koskeva laki huolestuttaa maan kristittyjä. Ortodoksiset koptit, joita on kymmenesosa maan väestöstä, sanovat uuden lain suosivan muslimeja ja syrjivän heitä. Samaa mieltä ovat ihmisoikeusjärjestöt.

– Tämä on nurkkakuntainen laki, joka osoittaa, että valtio suosii yhden uskonnon kannattajia enemmän kuin toisen, Ishak Ibrahim, ihmisoikeusjärjestö Egyptian Initiative for Personal Rightsin tutkija sanoi Reutersille. Human Rights Watch puolestaan korostaa lain olevan syrjivä siksi, että se koskee ainoastaan kristittyjen pyhäkköjä.

Muinaisista ajoista Egyptissä eläneet koptikristityt kattavat kymmenen prosenttia maan 85-miljoonaisesta väestöstä. Aiemmin kristittyjen ja muslimien rinnakkaiselo ei aiheuttanut suuria selkkauksia, mutta vuoden 2011 arabikevään jälkeen, kun pitkäaikainen presidentti Hosni Mubarak oli syrjäytetty, yhteenotot muslimien kanssa lisääntyivät. Etenkin sen jälkeen, kun noin vuoden maata johtanut Muslimiveljeskunnan edustaja Mohammed Mursi joutui väistymään nykyisen presidentin Abdel Fattah al-Sisin tieltä, muslimit kohdistivat turhautuneisuutensa kristittyihin. Heidän mukaansa nämä olivat syypäitä Mursin lyhyeksi jääneeseen hallintokauteen.

Lakiteksti tulkinnanvaraista

Egyptin uskontoasetelmasta kertoo paljon, että maassa on yli 108 000 moskeijaa ja runsaat 2 800 kristillistä kirkkoa. Viisi viime vuotta ovat osoittaneet, ettei nykyinen hallinto suojele kristittyjä väkivallalta ja sen lietsonnalta. Kirkkoihin on hyökätty, ihmisiä surmattu, uusille kirkoille ei myönnetä rakennuslupia ja poliisi kieltää valmiiden pyhäkköjen avaamisen – usein siksi, ettei rauha musliminaapurustojen kanssa järkkyisi. Uutistoimisto AFP:n mukaan etenkin Kairon eteläpuolella pelkkä huhu kristittyjen rakennuksesta voi nostattaa levottomuuksia.

Kristittyjen huolena onkin nyt, että uusien kirkkojen avaaminen evätään heiltä kokonaan. Uuden lain myötä kirkkojen rakennuslupa-asiat siirtyvät turvallisuusviranomaisilta paikallishallinnoille, ja säädös sisältää epämääräisiä sanamuotoja, kuten maininnan, että kirkon koon tulee olla verrannollinen alueen kristittyjen määrään. Pykälää pidetään yhtenä sellaisena, jonka perusteella viranomaisten on helppo kieltää kirkon rakentaminen. Tällä hetkelläkin Minyan hiippakunnan alueella, jossa kristittyjä on jopa 40 prosenttia, on 150 kirkotonta kylää. Ismailiassa puolestaan pari upouutta kirkkorakennusta odottaa avaamislupaa. Seurakunnan sallittiin kokoontua teltassa yhden tällaisen kirkon ulkopuolella, kunnes naapuruston muslimit polttivat teltan. Tilannetta hankaloittaa se, että kristittyjen häirinnästä ei yleensä rangaista.

Ongelmaa ei tunnusteta

Julkisuudessa kokonaisuutta kommentoineet muslimijohtajat ehdottavat, että kirkottomien kylien asukkaat menisivät toiseen kylään rukoilemaan. He myös toteavat, että mitään yleisiä jännitteitä ei ole.

– Kaikki on hyvin. Viestimet vain saavat sen näyttämään siltä, että meillä on ongelma, imaami Mahmoud Gomaa kommentoi syyskuussa The New York Timesille.

– Olemme aina eläneet yhdessä. Ei ole ristiriitaa. Kaikki raportoidut välikohtaukset ovat olleet yksittäisiä erillistapauksia.

Samalla kun ortodoksikristityt kokevat olevansa katkeamispisteessä tilanteen vuoksi, katolilaiset toivottavat uuden lain tervetulleeksi.

– Jonkin verran kritiikkiä on ollut, mutta hallitus on yrittänyt ratkaista [lain] ongelmat, ja nyt meillä on laki, joka vastaa nykyajan tarpeisiin, uskoo katolisen koptikirkon puheenjohtaja Rafic Greiche.

Miten käy jumalanpalvelusten?

Viime vuosien kasvava paine ja pelko ovat saaneet yhä useammat egyptiläiskristityt muuttamaan Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.

– Tunnemme, ettei meitä kohdella samanarvoisina kansalaisina, kuvaili ortodoksikoptikirkon johtaja Tawadros II hiljattain tilannetta Breitbart.com-nettilehdelle.

– Kristillisestä jumalanpalveluksesta on tullut rikos ja synti, aivan kuin kristitty tarvitsisi erityisen luvan kohdata Jumalansa.

Lakimies Nabil Ghabriel arvioi Al-Monitorille hiljattain Egyptin kristittyjen tulevaisuutta. Hänen mukaansa heidän haasteenaan ei ole monien muiden maiden tavoin Isis vaan heidän omien kyliensä uskontoradikaalit.


Ruut Ahonen