Seurakuntien ja kristillisten
järjestöjen
avioliittotapahtumiin
osallistuu runsaasti
myös sellaisia
pareja, joista vähintään toiselle
uskonasiat ovat vieraita.
– Mukana on joka kerta niitä,
joille kristinusko ei edusta omaa
arvomaailmaa. Arvioni mukaan
noin 5–10 prosenttia ei muuten
osallistu kristilliseen toimintaan,
Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja
Hanna Ranssi-Matikainen
kertoo.
– Jotkut eivät usko Jumalaan
lainkaan, osa edustaa jotakin
muuta uskontoa. Nämä ihmiset
tulevat tapahtumiin usein kristityn
puolison mukana.
Kansan Raamattuseuran Samassa
veneessä -avioliittotyössä
ja helluntailiikkeen Toinen toisellemme
-työssä ei-uskovat osallistujat
ovat niin ikään tuttu ilmiö.
– Emme kysele uskon laitaa,
mutta melkein joka leirillä on vähintään yksi pari, joka sanoo, että
he eivät ole ”sillä tavalla” uskovia.
Arvioimme, että noin kymmenen
prosenttia osallistujista ei
ole muuten mukana kristillisessä
toiminnassa, Samassa veneessä
-avioliittotyön koordinaattorit
Panu ja Saara Rissanen kertovat.
Kirkkokuntiin sitoutumattoman
Parempi avioliitto ry:n työssä
kymmenen prosenttia tarkoittaa
isoa joukkoa: järjestön omiin
avioliittotapahtumiin osallistuu
vuosittain yli 1 200 paria ja yhdessä
muiden yhdistysten ja seurakuntien
kanssa järjestettyihin
tapahtumiin suunnilleen saman
verran.
Samassa veneessä -toiminta
kokoaa satoja pareja vuodessa,
samoin helluntaiseurakuntien
avioliittotyö, kun mukaan lasketaan
seurakuntien parisuhdepäivien
ja Iso Kirja -opiston leirien
osallistujat.
Kriittistä palautetta vähän
Kaikkien kolmen toimijan avioliittotyössä
kristillisyys näkyy
niin yhteislauluissa, alku- ja loppurukouksissa
kuin opetuksessakin,
jossa avioliiton perustus ja
esimerkiksi elämän tärkeysjärjestystä
koskevat periaatteet nousevat
Raamatun lehdiltä.
Kristillisestä painotuksesta
huolimatta ei-uskovat osallistujatkin
kokevat opetuksen yleensä
hyvänä.
Parempi avioliitto ry kerää osallistujilta
kirjallista palautetta, ja
järjestäjät saavat vuosittain vain
pari sellaista kommenttia, joissa
kyseenalaistetaan sisällön kristillisyys
tai kysellään, josko tapahtumat
voisi järjestää ilman kristillisiä
painotuksia.
– Näissä palautteissa arvellaan,
että ihmisten olisi helpompi tulla
tapahtumiimme, jos niissä olisi
vähemmän kristillistä sisältöä.
Samalla palautteen antaja kuitenkin
itse yleensä ilmaisee olevansa
sisältöön tyytyväinen, Hanna
Ranssi-Matikainen kertoo.
Helluntaiseurakuntien Toinen
toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään
kuuluvan Inkeri Riihisen
havaintojen mukaan myös
Ison Kirjan leireille tulleet, seurakuntien
toimintaan muuten osallistumattomat
henkilöt ovat kokeneet
ilmapiirin hyvänä. Nämä
ihmiset ovat tykänneet siitä, miten
ja millaisella avoimuudella
avioliittoon kuuluvia asioita käsitellään.
– Joskus on tullut yksittäisiä
kriittisiä palautteita. Kerran seksiopetuksemme
sanottiin olevan
liian helluntailaista, mikä nauratti
meitä järjestäjiä, Riihinen toteaa.
Panu Rissasen mukaan Samassa
veneessä -leirien järjestäjät
saavat melkein aina ennen leiriä
puhelun tai puheluja, joissa kysytään,
minkä verran uskonasioita
pidetään leirillä esillä. Kysymystä
perustellaan sillä, että soittajan
puoliso on ”vähän allerginen” uskonasioille.
– Useimmat ei-uskovat osallistujat
ovat kuitenkin hyvin kiinnostuneita
uskonasioista. Tämä
näkyy esimerkiksi siinä, että
yleensä kaikki tulevat mukaan
vapaaehtoisiin aamu- ja iltahartauksiin.
Myös uskoontuloja
Kaikki haastatellut tietävät tapauksia,
joissa avioliittotapahtumaan
osallistumisella on ollut iso
merkitys henkilön uskoontuloprosessissa.
Lisäksi jotkut uudistuvat
leireillä uskossaan.
– On ihana huomata, että kun
tunne-elämässä solmut avautuvat,
myös jumalasuhde elpyy, Inkeri
Riihinen toteaa.
Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan
avioliittotyötä voi verrata lähetystyöhön.
– Työmuotona tämä tarjoaa
ikkunan kristinuskoon: avioliittoleiri
tarjoaa yhden paikan sen
tunnistamiselle, että hyvä Jumala
on olemassa ja on kiinnostunut
meistä.
Inkeri Riihinen uskoo, että hyvin
toteutettu avioliittotyö voi
olla vetovoimatekijä myös ympärivuotisessa seurakuntaelämässä.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...