”Ymmärretäänkö oman aikamme antisemitismi?”

Auschwitz yksi Euroopan suosituimpia turistikohteita

Aika on patinoinut kauniisti Auschwitz I -perusleirin rakennuksia, mutta ne kätkevät sisäänsä palan Euroopan kammottavinta historiaa. Kuvassa turistiryhmiä leirin pahamaineisen teloitusrakennuksen luona. Kuva: Anssi Tiittanen
Aika on patinoinut kauniisti Auschwitz I -perusleirin rakennuksia, mutta ne kätkevät sisäänsä palan Euroopan kammottavinta historiaa. Kuvassa turistiryhmiä leirin pahamaineisen teloitusrakennuksen luona. Kuva: Anssi Tiittanen

Keskitysleirien sulkemisesta tulee kuluneeksi
75 vuotta. Viimeiset selviytyjät ovat jo iäkkäitä.

Auschwitzin keskitysleiristä on tullut yksi Euroopan suosituimmista turisti­nähtävyyksistä. Kuluvana vuonna lyötiin jälleen vierailu­ennätys, kun Krakovan lähellä Etelä-Puolassa sijaitsevassa leirimuseossa kävi noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Muutkin natsi-Saksan keskitysleirit ovat suosittuja

vierailukohteita, noin 75 vuotta niiden sulkemisen jälkeen.

 

Tohtori Susanna Kokkosen mukaan amerikanjuutalaisen Steven Spielbergin Schindlerin lista -elokuva nosti holokaustin voimakkaasti esille 25 vuotta sitten.

 

– Tämän jälkeen holokausti­museoita alettiin rakentaa eri puolille.

 

Oman museonsa ovat saaneet muun muassa Washington, Lontoo ja New York. Auschwitz on holokaustin päänäyttämönä kasvattanut merkitystään.

 

Muun muassa israelilaisessa Jad Vashem -museossa johtotehtävissä työskennellyt Kokkonen on julkaissut juutalaisvainoja koskettelevan kirjan Matka holokaustiin (Aikamedia 2014).

 

Avattiin pian sodan jälkeen

Neuvostojoukkojen saapuessa tammikuussa 1945 Auschwitzissa värjötteli 7 000 vankia. Monien kohdalla apu saapui liian myöhään: satoja menehtyi vielä nälän heikentämänä tai väärin aloitetun ravitsemisen vuoksi.

 

Keskitysleirimuseo avattiin vuonna 1946, verrattain varhain sodan päättymisen jälkeen. Krematorioiden katku oli tuskin ehtinyt haihtua kuolemanniityn yltä, kun ensimmäiset vierailuryhmät jo pääsivät tutustumaan vasta päättyneen holokaustin kauheuteen. 

 

Auschwitz on kiinnostanut aina: jo muutamassa vuodessa rikottiin miljoonan kävijän raja. Unescon maailmanperintökohde keskitysleiristä tuli vuonna 1974.

 

Keskitysleirimuseo sijaitsee Oświęcimin kaupungin keskustassa. Puolankielinen nimi saksalaistettiin Auschwitziksi miehityksen aikana. Paikalliset eivät ole sodanaikaiseen nimeen koskaan totutelleet, ja kaupunki elää tavanomaisen puolalaisen pikkukaupungin tavoin teollisuudesta ja maataloudesta. Museo työllistää satoja ihmisiä, joista kolmisensataa on eri kielillä työskenteleviä oppaita. 

 

Kaikkiaan Auschwitzissa on vieraillut yli 70 vuoden aikana jo noin 50 miljoonaa ihmistä. 

 

Puolalaisetkin käyvät leirillä

Yksi syy Auschwitzin suosioon on läheisen Krakovan kehittyminen matkailukaupunkina. Monilla halpalehtoyhtiöillä on suorat yhteydet hieman Helsinkiä suurempaan historialliseen kaupunkiin.

 

– Harva turisti tulee Krakovaan tai Puolaan ajattelematta vierailua Auschwitzissa, Susanna Kokkonen arvioi.

 

Vierailu Auschwitzissa ei ole itsestään selvä polku havahtumaan juutalaisvastaisuuteen.

 

– En osaa sanoa, ymmärtävätkö kaikki yhteyttä menneisyyden ja oman aikamme ongelmien välillä. 

 

– Jos vierailu valmistellaan oikein, se antaa näkemyksen asioiden prosessista eli siitä, mihin antisemitismi viime kädessä johtaa. Uskon tämän olevan museon tavoite, mutta en kuitenkaan luota siihen, että pelkkä vierailu ohjaa ihmisen tunnistamaan oman aikansa hieman eri muotoisia vihan ilmentymiä.

 

Suurin kävijäryhmä museossa ovat itse puolalaiset, joista monella on kipeä henkilökohtainen suhde Auschwitziin. Noin 70 000 leirillä murhatuista ihmisistä oli tavallisia puolalaisia, pääasiassa älymystöä ja toisinajattelijoita. Kaikkiaan Auschwitzissa kuoli noin 1,1 miljoonaa ihmistä, joista miljoona oli juutalaisia.

 

Leirillä käy vuosittain noin 65 000 israelilaista. Suuri osa heistä on nuoria opiskelijoita. 

 

 

Anssi Tiittanen




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja