Analyysi: Helluntailaisten levytuotanto – synty, kukoistus ja hiipuminen

1980-luvulla Prisma-studio edusti aikansa huipputekniikkaa. Äänittäjä Kaj Karjalainen (vas.), tuottaja Leo Kunnas, assistentti Maarit Harju, musiikkipäällikkö Rauno Liukkunen ja tuottaja Seppo J. Järvinen olivat monien tärkeiden äänitteiden taustalla. Kuva: Matti Nysten / RV-arkisto
1980-luvulla Prisma-studio edusti aikansa huipputekniikkaa. Äänittäjä Kaj Karjalainen (vas.), tuottaja Leo Kunnas, assistentti Maarit Harju, musiikkipäällikkö Rauno Liukkunen ja tuottaja Seppo J. Järvinen olivat monien tärkeiden äänitteiden taustalla. Kuva: Matti Nysten / RV-arkisto
Varhain perustettu ammattimainen levytysstudio mahdollisti musiikkituotannon komean kaaren.

Helluntailaisen musiikkihistorian tärkeimpänä yksittäisenä päätöksenä voidaan pitää Prisma-studion perustamista 1970-luvulla. 

Prisman hiipuminen myöhemmin 2010-luvulle tultaessa kulki käsi kädessä tavanomaisten levyjen menettäessä merkitystään. Välille mahtui kuitenkin komea noin neljänkymmenen vuoden ajanjakso, jolloin helluntaiseurakuntien piiristä nousseet artistit, yhtyeet, kuorot ja soittokunnat tekivät satoja merkittäviä levytyksiä.  

 

Helluntaiherätyksen ensimmäiset äänitteet tehtiin IBRA-merkin suojissa. Helluntaiapostoli Lewi Pethruksen perustama IBRA toimi Ruotsissa jo 1950-luvulla, ja 1960-luvulla se avusti tuotannon käynnistämisessä myös Suomessa. 

Kustannusliike Ristin Voitto ry (nyk. Aikamedia) teki päätöksen aloittaa oma äänitetuotanto vuonna 1967, jossa keskeiseksi henkilöksi nousi Emanuel ”Mani” Mattsson, Pietarsaaressa syntynyt helluntailaistaustainen lahjakas muusikko. Mattsson oli aikanaan muuttanut Ruotsiin opiskelemaan ja uinut siellä luontevasti musiikkipiireihin. Hän kiersi aikanaan muusikkona ja säestäjänä aina Yhdysvaltoja myöten. 

Musiikkitaltiointeja tehtiin aluksi seurakunnissa eri puolilla maata, keskittyen Hattulan Raamattuopistoon ja Helsingin Saalemiin. Jälkityöt tehtiin alkuvuosina Ruotsissa, mutta tulli- ja kuljetuskustannusten vuoksi koko tuotantoketju haluttiin jo varhain saada suomalaisiin käsiin. 

 

Ensimmäisiä varsinaisia levyttäjiä olivat muun muassa Ahosen veljekset Veikko, Erkki ja Pekka, joita Mattsson säesti. Levyllä esiintyivät myös duot Sirkka & Irene sekä Reijo & Tapani. Jälkimmäisen duon Kullankaivaja oli yksi ensimmäisiä helluntailaisen nuorisomusiikin hittejä. 

Kymmenkunta IBRAn EP-levyä tuli myyntiin vuoden 1967 konferenssiin. Näitä levyjä alettiin vähitellen mainostaa Ristin Voitto -lehdessä, ja musiikin myynnissä astuttiin uuteen aikaan. Samana vuonna lanseerattiin myös levymerkki Prisma, joka toimi vuosikymmenien ajan. 

Jo ensimmäiset levyt myivät tuhansia kappaleita. Ilmapiiri musiikkituotannon vahvistamiselle oli suotuisa. 

 

Ensimmäinen helluntailainen soololevyttäjä oli laulaja-säveltäjä Lasse Heimonen. Solistin nostaminen kansikuviin siihen asti nähtyjen luonto- tai ryhmäkuvien sijaan koettiin kustannusliikkeessä uskaliaana. 

–  Ensin tehtiin kaksi singleä, ja niillä vähän testattiin myyntiä, ja menekki olikin erinomainen. Hyvä myynti sai Ristin Voiton musiikkikomitean vakuuttuneeksi, Prisman historian ensimmäisen yhden laulajan LP:n tuottanut Seppo J. Järvinen kertoo. 

Levyn nimeksi annettiin yksioikoisesti Lasse Heimonen. Sitä myytiin lähes 7 000 kappaletta. Sittemmin juuri solistien levyt olivat suosittuja. 

Lakipisteensä Prisman levymenestys sai ylivainiolaisen herätyksen aikana 1970–80-luvuilla Eija Merilän ja Viktor Klimenkon tehtyä useita kulta- ja platinalevytyksiä.  

 

1980-lukua voidaan pitää helluntailaisen äänitetuotannon kultaisena vuosikymmenenä. 

Musiikkipäällikkö Rauno Liukkusen ja äänittäjä Kaj Karjalaisen johdolla kehittynyt Prisma-studio pystyi tuottamaan kirkassoundisia, tarkasti tuotettuja albumeita, jotka 1980-lukuisen vilkkaan seurakuntaelämän piirissä tekivät hyvin kauppansa. Oli tavanomaista, että vaatimattomimminkin menestyneet c-kasetit ja LP-levyt möivät tuhansia kappaleita. 

Prisma ei toiminut helluntailaisella musiikkimarkkinalla yksin. Tärkeitä kasettiäänitteitä tekivät myös muun muassa Kasetti-Keidas ja Kirja- ja musiikkivälitys. 

– Kaiken kaikkiaan myimme noin 220 000 äänitettä vuosien aikana, Kirja- ja musiikkivälityksen johtaja Leevi Hakola summaa. 

Prisma halusi pitää pienemmät tuottajat lieassaan. Tuotteita sai esimerkiksi Juhannuskonferenssissa myyntiin rajoitetusti, samoin mainontatilaa Ristin Voitto -lehdessä suotiin varsin vähän. 

 

Prisman levyt olivat herätysliikkeen ”virallisia” tuotteita, ja kustannuspolitiikkaa yksittäisiä levyjä myöten myös valvottiin tarkasti. 

Prismalla oli pitkään erillinen musiikkitoimikunta, joka tarkasteli levyttämään pyrkiviä artisteja. Valittujen artistien tuli sopia yhtiön julkaisuohjelmaan, joka puolestaan heijasteli liikkeen sanomallisia ja tyylillisiä linjauksia. 

1990-luvulla studiotekniikan hiljalleen yleistyessä levyjen julkaisemisen kynnys madaltui. Markkina alkoi kehittyä pienkustantajille suotuisaan suuntaan. 

– Prisman imago oli laskusuunnassa. Varsinkin keikkailevat muusikot ja ryhmät myivät itse kustantamiaan levyjään keikoilla hyvin, yhtiön aiempi musiikkipäällikkö Markku Sandberg muistelee. 

1990-luvulla syntyikin jonkinlainen helluntailainen omakustannebuumi, joka osittain haastoi Prisman vanhanaikaiseksi koettua levytyspolitiikkaa. 

Sandberg piti Kaj Karjalaisen luotsaamaa Prisma-studiota eräänlaisena laadun takeena. Päivätöikseen levyjä takonut tiimi ei päästänyt käsistään epäkuranttia tavaraa. 

– Markkinoille päätyi omakustanteina – monien hyvien ohella – myös luvattoman huonolaatuisia äänitteitä, Sandberg muistelee. 

Prismalla oli valttikorttinaan läpi maan ulottuva kirjamyyntien verkosto ja markkinointikanavana lehdet. Kustannusliike sai myös helposti artistejaan suurtapahtumien lavoille. 

– Juuri markkinointi oli omakustannebuumin aikana monille kompastuskivi. 

 

2000-luvulle tultaessa elettiin toista hengellisen musiikin kulta-aikaa. 

CD-levy formaattina oli voimissaan. Kohtuullisen vilkkaan seurakuntaelämän lisäksi Suomessa oli myös paljon yleisöä kerääviä kristillisen musiikin tapahtumia. Levyt tekivät kauppansa ja artistit saattoivat myös saada työnsä kustannusten peittämiseksi keikkapalkkioita kohtuullisesti. 

Prisma julkaisi yli kymmenen levyä vuosittain. Huippumyynnit olivat tuhansia kappaleita. Joukossa alkoi silti olla yhä enemmän levyjä, jotka myivät hyvin heikosti, jos lainkaan. Levykustantamisen yllä alkoi leijua tummia pilviä. Prisma ei enää 2000-luvulla ollut taloudellisesti kannattava kuin satunnaisesti. 

 

2010-luvun koittaessa verkon suoratoistopalvelut ja sosiaalinen media romahduttivat samanaikaisesti CD-levyjen myynnin ja kristillisen musiikin tapahtumat. 

– Tuntuu, että CD-levyä pidettiin pitkään kuolemattomana formaattina, tuottaja Samu Räikkönen kuvailee. 

– Muutos konkretisoitui nopeimmin nuorten keskuudessa. Kun nuoret eivät enää ostaneet CD-levyjä, myös bändit menettivät arvoaan ja gospelkulttuuri tuntui kuihtuvan merkittävästi. 

Prisman viimeinen menestysalbumi, kuin joutsenlaulu, oli kultalevymyynnit saavuttanut Nina Åströmin Avoin taivas (2012). 

– Romahdus olisi tullut jo aiemmin, ellen olisi saanut puhuttua Åströmiä laulamaan evankelista Hilja Aaltosen tekstejä, viimeiseksi musiikkipäälliköksi jäänyt Harri Helenius kuvailee. 

– Ninan äänitteet olivat helpotus, jolla Aikamedian musiikkiosasto vielä sinnitteli hetken. 

Symbolisesti satojen levytysten Prisma-studio hiljeni viimeisen kerran, kun studion sielu, konkariäänittäjä Kaj Karjalainen, menehtyi syöpään vuoden 2015 joulukuussa. 

 

Helluntailainen musiikkituotanto ei toki ole kuollut. 2020-luvulle astuttaessa siltä kuitenkin puuttuu helluntailiikkeen kustannustoiminnallinen tukiranka. 

– Uskon, että uuden aallon seurakuntien musiikki tulee vahvistumaan entisestään. Niiden tekemät julkaisut nousevat yhä tärkeämpään rooliin, rap-artisti Mikael ”Mikaveli” Meklin sanoo. 

– Uskon, että myös jotkin vahvan hengellisen latauksen kappaleet alkavat soida tavallisessa radiossa. 

CD-ajan rahoituksellinen kuvio ei Meklinin mielestä tule enää palaamaan. 

– Uskon, että artistien työn rahoitus tulee yhä enemmän suoraan faneilta ja aktiivisilta kuuntelijoilta. 

 

Artikkeli on toimitettu katkelma Reijo Vaurulan ja Anssi Tiittasen kirjasta Totta se on! Helluntaigospelin kiihkeät vuosikymmenet (Aikamedia 2020).



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan