Alkuperäiskansan ylistystä kuultiin Kolarissa

Rukous pohjoisen herätyksen puolesta nousi jälleen Jumalan puoleen tammikuun viimeisenä viikonvaihteena Kolarin rukouskonferenssissa.

Tänä vuonna rukoiltiin myös Israelin puolesta, jonka siunaamisesta myös pohjoiselle kuuluu lupaus siunauksesta. Tänä vuonna saamelaisia oli osallistujien joukossa entistä enemmän, mikä on jo suuri rukousvastaus.

Ensi vuonna Kolarissa

Monet tulevat Kolariin joka vuosi, jos vain mahdollista. Heihin kuuluu kemiläinen nuori nainen, Mirva Räsänen.

Muutamia vuosia sitten konferenssissa opetettiin Jumalan Isän rakkaudesta tavalla, joka merkitsi hänelle parantavan sisäisen prosessin alkua.

– Jumala oli minulle enemmän ankara tuomari kuin isä. Minun oli vaikea hyväksyä itseäni ja olin hyvin suorituskeskeinen. Ajattelin, että Jumalan hyväksyntä täytyy itse ansaita. Kun opetuksen jälkeen puolestani rukoiltiin, sain kokea Jumalan rakkauden muuttavan voiman. Siinä hetkessä käsitykseni Jumalasta ja itsestänikin muuttuivat.

Mirva Räsäsen kokemuksen mukaan konferenssin ilmapiiri on hyvä ja opetus rohkaisevaa.

– Joka puolelta kuulee päivittäin tuutin täydeltä huonoja ja masentavia uutisia. Tämä konfa on tulvillaan hyvää ja nostavaa sanomaa, Räsänen innostuu.

– Yhteisessä ja yksimielisessä rukouksessa on todella suuri voima, hän lisää.

Tämän vuoden opetuksista eniten samaistumispintaa omaan elämään löytyi siitä, mitä Tarja Lappalainen ja Marja Kallio puhuivat sisäisestä parantumisesta.

– Se, mitä he jakoivat, antoi minulle jälleen eväitä kulkea eteenpäin omassa sisäisen parantumisen prosessissani.

– Sekin jäi mieleen, kun Jorma Lappalainen sanoi, että rukouksessa Jumala haluaa ensisijaisesti muuttaa meitä. Juuri Kolarin rukouskonferenssi on monesti ollut se paikka, jossa Jumala on muuttanut minua, Mirva Räsänen sanoo.

Ylistystä saamelaiseen tapaan

Saamelainen Friddja-yhtye on uranuurtaja hengellisen musiikin saralla pohjoisessa. Heidän viime kesänä julkaisemallaan saamenkielisellä levyllä on ainoastaan ryhmäläisten tekemiä uusia ylistyslauluja. He käyttävät Jumalan ylistämiseen myös saamelaisten omia ilmaisukeinoja, joikua ja rumpua.

Friddja-ryhmä esiintyi konferenssissa, ja nosti pelkällä olemassaolollaankin kiitosta Jumalan puoleen. Viimeinkin saamelaiset tekevät itse musiikkia, jolla he avaavat tietä Jeesukselle kansansa sydämiin, moni mietti.

Muusikko Lasse Heikkilä on tuottanut ryhmän ensimmäisen levyn, jolle on syntymässä jo jatkoa.

Mihail Zubko tuli konferenssiin Venäjältä, Murmanskin alueen Montshegorskista. Saamelaisena hän on kokenut Friddjan levyn vahvasti.

– Se on upeaa! Kuuntelen sitä jatkuvasti. Koen sisäisesti, että siinä on juureni, se koskettaa sydämen tasolla.

Ainakin Venäjän saamelaisten tuntoja kuvasi Zubkon täti, Anfisa Maleeva.

– Kun saamelaisten puolesta rukoiltiin, koin voimakkaasti, että lopultakin meihin kiinnitettiin huomiota! Meidän kansamme on ollut niin kauan kuin tarpeetonta roskaa kansojen joukossa, hän sanoi liikuttuen.


Riitta Tolonen