Aktioista poikkeuksellisen myönteistä palautetta

Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla ihmisiä lähestyttiin muurinpohjalettupannujen kanssa. Alueen yhteysevankelista Merja Anttila sanoo kokevansa letunpaiston itselleen ominaiseksi tavaksi olla ihmisten kanssa mutta korostaa, että evankelioinnissa tarvitaan erilaisia kykyjä. Kuva: Janne Lahti
Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla ihmisiä lähestyttiin muurinpohjalettupannujen kanssa. Alueen yhteysevankelista Merja Anttila sanoo kokevansa letunpaiston itselleen ominaiseksi tavaksi olla ihmisten kanssa mutta korostaa, että evankelioinnissa tarvitaan erilaisia kykyjä. Kuva: Janne Lahti
Heinäkuu jää historiankirjoihin paitsi muutamista hellepäivistä myös helluntaiseurakuntien aktioista eri puolilla Suomea. Herätysliikkeen evankeliointia edustavan Hyvä Sanoma ry:n koordinaattori, evankelista Helena Kärkkäinen vahvistaa, että keskikesä on aktioiden sesonkiaikaa.

– Ihmisiä on silloin paljon liikkeellä. Heitä tulee eri puolilta maata ja jopa ulkomailta. Samalla sanoma leviää laajalle heidän mukanaan.

Niinpä iso osa Hyvän Sanoman 15 yhteysevankelistasta ja aluetiimistä – muun muassa Kainuussa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kaakkois-Suomessa – hakeutui tuolloin toreille, muille julkisille paikoille ja erilaisiin yleisötapahtumiin olemaan, juttelemaan ja jakamaan Hyvä Sanoma -lehtiä. Myös kokouksia pidettiin.

Pienten apuna

Helena Kärkkäisen mukaan kesän aktioissa panostettiin etenkin vähäväkisiin paikkakuntiin.

– Saimme antaa tukea erityisesti pienten seurakuntien tarpeisiin, Kärkkäinen iloitsee.

Tähän tilanteeseen Hyvä Sanoma ry on oikeastaan tähdännytkin: että evankeliumi leviäisi sielläkin, missä seurakunta ei syystä tai toisesta vaikuta seiniensä ulkopuolelle. Vuonna 2011 vireille laitettu aluetyö on kehittynyt ja toimii nyt niin, että yhteysevankelistat tiimeineen auttavat alueensa seurakuntia, joilla on halua evankelioida mutta voimavarat puuttuvat.

Etelä-Pohjanmaan yhteysevankelista Merja Anttila pitää linjausta mielekkäänä.

– Haluamme tähdätä ennen kaikkea pieniin seurakuntiin, että voisimme olla niiden apuna jollakin tavalla, jos niiden omat resurssit eivät riitä. Seurakunnalle on kuitenkin tärkeää mennä ulospäin jollakin tavalla.

Anttila on nähnyt, että ulkopuolisen evankeliointiryhmän käyttämisessä on jopa omat etunsa.

– Joskus vierailla on sellaista rohkeutta, mitä oma väki ei hoksaa.

“Nyt onnistuimme!”

Helena Kärkkäisen mukaan kulunut kesä osoitti, että Hyvän Sanoman aluetyö on lähtenyt rullaamaan.

– Nyt onnistuimme kunnolla ensimmäistä kertaa, hän hehkuttaa.

Onnistumisen kokemus perustuu  sekä tiimien että kohdattujen ihmisten palautteeseen. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan aluetiimin kuukauden kiertueella, jossa Kärkkäinen oli itsekin osittain mukana, huomattiin monin paikoin avoin ja otollinen ilmapiiri.

– Esimerkiksi Vaalassa, joka on hyvin pieni paikkakunta, meille sattui erikoinen tilanne. Siellä eräs antiikkikauppias saanut Ruotsista lähetyksen laadukasta antiikkia, ja ihmisiä tuli satojen kilometrien päästä ostamaan sitä. Aktioryhmä kohtasi heitä heidän jonottaessaan ja auttoi muun muassa kantamaan huonekaluja, Kärkkäinen kertoo.

– Ihmiset olivat tosi vastaanottavaisia. Kävimme mahtavia keskusteluja hengellisistä asioista. Ihmiset sanoivat, että ”ootte hyvällä asialla”. Kielteistä palautetta ei tullut yhtään.

Keskusteluntarve kasvanut

Vaikka evankeliointiryhmien saama vastaanotto riippuu aina myös paikkakunnasta, yleisesti ottaen Helena Kärkkäinen pitää tämän kesän aktiopalautteita poikkeuksellisen myönteisinä.

– Hyviä viestejä tuli edelliskesänäkin, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Silloin oli myös vähemmän toimintaa. Nyt tiimit olivat liikkeellä samanaikaisesti eri alueilla.

Kärkkäinen sanoo huomanneensa noin vuoden aikana muunkinlaisia merkkejä, jotka voi nähdä viitteinä hengellisestä heräämisestä.

– Toimistoomme tulee ympäri Suomea aiempaa enemmän yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat vain googlanneet meidät ja haluavat keskustella hengellisistä asioista. Yhä enemmän on myös niitä, jotka kaipaavat rinnallakulkijaa.

– Ihmisillä tuntuu olevan suurempi tarve keskustella iankaikkisuuskysymyksistä, kun maailmalla on paljon epävarmuustekijöitä ja uutisissa esillä aika pelottaviakin asioita, Kärkkäinen arvelee.

– Sanoisin, että taitaa olla elonkorjuun aika.


Ruut Ahonen




”On tärkeää olla näkösällä”


Merja Anttila paistoi kesällä ilosanoman merkeissä paljon lettuja turuilla ja toreilla.

– Meillä oli lähemmäs kymmenkunta tilannetta, joissa olimme tiimin kanssa kesän aikana. Bravuurimme ovat muurinpohjaletut, jotka sulavat suussa ja joiden avulla saamme kohdata paljon ihmisiä.

Anttila on Etelä-Pohjanmaan yhteysevankelista. ”Meillä” hän viittaa 5–7-henkiseen aluetiimiinsä, joka oli seurakuntien apuna niin teltta- ja rukouskokouksissa kuin esimerkiksi leivänjaossa ja vanhainkotivierailulla. Toreilla evankelistojen letunmyyntiteltan tunnisti Hyvän Sanoman tai paikallisen helluntaiseurakunnan kyltistä. Mukana oli myös Hyvä Sanoma -lehtiä.

Vaikka lettujen myynti oli ryhmän päälähestymistapa, Anttilan mielestä tiimi, joka koostuu erilaisista vahvuuksista, on aktioiden verrattomin puoli.

– Toisilla meistä on näky katuevankelioinnista, toiset voivat olla teltalla lauleskelemassa, toiset menevät torille.

Anttilan mukaan evankelioimisen kynnystä ei kannata kasvattaa liikaa.

– Minusta on tärkeää, että ollaan näkösällä, hän toteaa.

– Sen ei tarvitse mennä niin, että ollaan jatkuvasti evankelioimassa, vaan että ollaan ihmisenä ihmisten keskellä. Silloin ihminen uskaltaa lähestyä ja keskustella kanssasi vaikka säästä.


40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja