Johtajuuskonferenssissa korostui henkilökohtaisuus

Kyse ei ole seurakunnassa käymisestä vaan seurakuntana olemisesta, kirjailija ja seurakunta-aktiivi Janne Eerola (2. oik.) sanoi paneelissa. Muina panelisteina Mitja Piipponen (vas.), Tanja Niemelä ja Kenno Leier. Kuva: Matias Kolppo

Noin 300 osallistujaa koonnut Johtajuuskonferenssi järjestettiin neljännen kerran Saalem-seurakunnassa Helsingissä tiistaina ja keskiviikkona. Osallistujat olivat eri seurakunnista ja liikkeistä.

– Vähän huolestuin kun katsoin porukkaa. Montaa minua vanhempaa ei mukana ollut, diakoni Roope Knapp, 48, Lapinlahdelta tuumi.

– Huono homma jos katsotaan, että tällainen on vain nuorempien juttu. Monet 60–70-vuotiaat olisivat saaneet tästä paljon.

Rakkauden kaste

Kaksipäiväinen tapahtuma alkoi tiistaina Gary Wilkersonin opetustunnilla, jossa World Challenge -järjestöä johtava pastori kävi läpi omaa uudistumisprosessiaan.

– Olen ollut pastori 40 vuoden ajan. Koskaan en ole kokenut samaa kuin mitä nyt viime vuosina.

Wilkerson on alkanut rukoilla vaimonsa Wendyn kanssa ihmisten puolesta muun muassa ravintoloissa ja kaupan kassajonossa. Parantumisia on tapahtunut.

Wilkerson nosti ytimeen rakkauden uudistumisen, joka on edellytys sille, että kristitty voi tuntea rakkautta ja kiinnostusta ympärillä olevia ihmisiä kohtaan.

– Yksin Pyhä Henki voi antaa rakkauden kasteen.

Roope Knapp piti Wilkersonin kokemusta avainoivalluksena omaan tehtäväänsä.

– Täytyy olla aikaa ja kiinnostusta, kun ollaan ihmisten kanssa. Jokainen kohtaaminen voi olla merkityksellinen. Varsinkin pikkupaikkakunnilla usein ajatellaan, että jos joku tietty henkilö tulisi uskoon, sitten alkaisi herätys. Jumalalla voi olla aivan toinen suunnitelma.

”Tarvitsemme toisiamme”

Myös pastori Tim Dilennan opetustunti keskiviikkoaamuna oli sielunhoidollinen. Hän korosti uskovien ja johtajien riippuvuutta toisistaan, sekä kokemuksen merkitystä.

– Jumala ei aina lähetä lohdutuksen henkeä. Lohduttaja voi istua vieressäsi tänään.

– Meidän täytyy puhdistaa asioita välillämme, koska me tarvitsemme toisiamme.

Louisianassa toimiva Dilenna piti raamatullisena, että kun seurakunta uudistuu, kysytään näkemystä myös heiltä, jotka ovat kulkeneet jo pitkän matkan, eikä luoteta vain viime aikaiseen tietoon.

Englanninkieliset puheet konferenssissa tulkkasi pastori Pekka Perho.

”Uudistumiselle täytyy olla syy”

Ylistyksenjohtaja Minna Nykänen Helsingin Lähetysseurakunnasta kuvaili konferenssia virvoittavaksi.

– Oli paljon hoitavia ajatuksia, mutta ei keskitytty ongelmiin.

– Monilla on kaikenlaisia sattumuksia elämässä ja seurakunnassa. On hyvä, että tullaan Jumalan hoidettaviksi ja mennään eteenpäin.

Nykäselle jäi mieleen Gary Wilkersonin ajatuksia seurakunnan uudistamisesta.

– Uudistamiselle täytyy olla syy. Luodaanko uutta siksi, että halutaan pitää omaa kivaa, vai toivotaanko, että uudistamisella seurakunta ei vaikuttaisi niin vieraalta heille, jotka tuleva ulkopuolelta?

Minna Nykänen kiitteli myös konferenssia johtaneiden Mika ja Rommy Yrjölän vaalimaa ilmapiiriä.

Keskiössä yksittäinen kristitty

Gary Wilkerson on käynyt Suomessa muutaman vuoden välein 1990-luvulta alkaen. Seurakunnat ovat Wilkersonin mukaan muuttuneet, positiiviseen suuntaan.

– Nyt on paljon toivoa ja raikkautta. Suomessa erityispiirteenä on se, että täällä arvostetaan vanhaa mutta yritetään vahvasti päästä eteenpäin. Monissa maissa ollaan paljon pahemmin jumissa eiliseen, nykyisin paljon matkusteleva Wilkerson kuvaili.

Hänen mielestään nyt eletään uudenlaista, uskon arkipäiväistymisen aikaa.

– 1940-luvulta alkaen yleistyi ajatus, että ihmeet tapahtuvat suurtapahtumissa. Nyt keskiössä on se yksittäinen kristitty kassajonossa, joka saa kehotuksen rukoilla ennestään tuntemattoman ihmisen puolesta.

Anssi Tiittanen