”Israelissa yhä enemmän avoimuutta evankeliumille”

Toisesta maailmansodasta ja holokaustista selvinnyt puolan juutalainen Zvi Kalisher muutti vuonna 1947 juuri perustettuun Israeliin ja joutui heti uuteen sotaan: alkoi Israelin vapaussota arabikansoja vastaan.

Eräänä lomapäivänä Kalisher vieraili pienessä juutalaiskylässä lähellä palveluspaikkaansa. Koko kylä oli hiljainen, sillä kaikki olivat lähteneet sotaan. Mies istui pettyneenä puiston penkille. Kohta hänen luokseen tuli nainen, joka antoi hänelle ison kirjan, kristittyjen Raamatun.

Kalisher avasi sen ja hänen silmänsä osuivat kohtaan, jossa luki: ”Vaikka isäni ja äitini minut hylkäisivät, Herra ottaa minut hoiviinsa” (Ps. 27:10). Sanat painuivat syvälle nuorukaisen sydämeen, sillä hänen äitinsä oli jättänyt hänet lapsena orpokotiin halutessaan pelastaa hänet vainoilta.

Kalisher alkoi lukea Raamattua. Eräänä päivänä hän tapasi messiaaniseen seurakuntaan kuuluvia uskovia, ja seurakunnan pastori otti hänet huomaansa. Myöhemmin hän kohtasi myös Iranin juutalaisen Naomin, ja pari avioitui.

Naomi oli ollut 14-vuotias, kun arabimaat hävisivät vuoden 1948 sodan Israelille. Vainojen pelossa tytön vanhemmat olivat lähettäneet hänet Israeliin. Tytär lähti matkaan isoisän antaman henkisen perinnön turvin.

– Hänen isoisänsä oli salaa sanonut hänelle: ”Älä unohda, että Jeesus on juutalaisten messias”, Zvin ja Naomin poika, Israelin Pipliaseuran toiminnanjohtajana työskentelevä  Victor Kalisher kertoo.

Kalisher toimi pääpuhujana viime viikonloppuna Kauhajoen helluntaiseurakunnassa järjestetyssä Fidan ja helluntaiseurakuntien Israel-konferenssissa.

Muukalaisina omassa maassa

Varttuminen messiaanisessa kodissa oli 1960–70-luvuilla harvinaista.

– Kun pidimme hengellisen konferenssin, meitä oli 10–12 perhettä. Tunsimme kaikki toisemme. Seurakuntia oli yksi Haifassa, yksi Jerusalemissa ja yksi Beershebassa, Victor Kalisher muistelee.

Messiaaniset juutalaiset olivat kummajaisia oman kansansa keskuudessa. Kalisher muistaa, että lapsuudessaan ja nuoruudessaan hän oli joka paikassa ainoa Jeesukseen uskova.

– Koin oloni eristäytyneeksi ja jopa hylätyksi. Uskosta todistamisen koin epämiellyttävänä. Vain lähimmät ystävät tiesivät, että uskon Jeesukseen. Joskus minulla oli rohkeutta näyttää värini, mutta se maksoi aina hinnan.

Keskeinen syy kummasteluun oli se, että tuohon aikaan Israelissa ei tiedetty, mitä tarkoittaa olla messiaaninen juutalainen.

– Heprean ”kristitty”-sana tarkoittaa Kristukseen uskovaa pakanaa. Jos kerroimme ihmisille uskovamme Jeesukseen, he ajattelivat, että me olimme hylänneet juutalaisen identiteetin ja kääntyneet kristityiksi. Sen lisäksi heistä vaikutti omituiselta, että olimme valinneet uskonnon, joka oli vastustanut juutalaisia.

Silta juutalaisten ja kristittyjen välillä

Victor Kalisherin mukaan kristilliset kirkot eivät ole historiansa aikana osanneet esitellä Jeesusta juutalaisille oikealla tavalla.

– Kristittyjen juutalaisille esittämä kuva Jumalasta on ollut tuomitseva ja syyttävä eikä armollinen. Tällä tavalla kirkot ovat eristäneet itsensä juutalaisesta identiteetistä, juurista ja juutalaisesta kansasta.

Nyt messiaaniset juutalaiset ovat silta juutalaisten ja kristittyjen välillä, toiminnanjohtaja uskoo.

– Meidän täytyy rakentaa uusi polku tuhoutuneen tilalle. Haluamme käyttää itsestämme nimeä messiaaninen juutalainen, koska haluamme välittää sanomaa siitä, että ihminen voi yhtä aikaa olla juutalainen ja uskoa Jeesukseen.

Kalisherille juutalaisuus on kuulumista ihmisryhmään. Se, että juutalainen uskoo Jeesukseen, on hänen mielestään mitä luonnollisinta.

– Juutalaisen uskon ydin on messiasodotuksessa. Ilman tätä näkökulmaa heidän uskonsa jää vain inhimilliseksi traditioksi. Haasteemme on avata juutalaisten silmät näkemään, kuka Jeesus on heille ja kuinka sanoma hänestä täyttää heidän messiasodotuksensa.

Myös se on tärkeää, että paikallinen kulttuuri näkyy ja tuoksuu maan messiaanisissa seurakunnissa yhä vahvemmin. Yhteisöjen elämää pitkään leimannut länsimaisten lähetystyöntekijöiden kulttuuritausta on vaihtunut paikallisempiin messiaanisen uskon ilmenemismuotoihin.

Jumala valmistaa maata

Vaikka monet juutalaiset ajattelevat yhä, että antisemitismi alkoi kristillisistä kirkoista, Israelin yhteiskunta on Jeesusta ja uskovia kohtaan avoimempi kuin ennen.

– Meillä ei ole kansallista herätystä, mutta paljon siemeniä on kylvetty. Jumala on valmistamassa maata, Victor Kalisher sanoo.

Pipliaseuran toiminnanjohtaja kertoo esimerkkejä.

– Eräs mies tuli luoksemme aivan äskettäin ja kertoi, että hän oli löytänyt totuuden Jeesuksesta Messiaana. Noin kuukausi sitten luoksemme tuli eräs nainen. Kun luin hänelle Jeesuksesta Jesajan kirjan 53. luvusta, hän alkoi itkeä ja sanoi, että aivan kuin jokin verho olisi pudonnut hänen silmiensä edestä. Tällaisia tilanteita tulee vastaan siellä täällä, hitaasti mutta varmasti.

– Veljenpoikani ja hänen ystävänsä, noin kymmenvuotiaat lapset, kertoivat koulussa osallistuneensa lomalla messiaaniseen konferenssiin. Heidän opettajansa tuli niin vaikutetuksi heidän todistuksestaan, että hän tuli vierailemaan seurakuntaamme. Lopulta hän antoi elämänsä Jeesukselle.

Hinta maksettavana

Nykyään messiaanisia seurakuntia on pelkästään Jerusalemissa 30–40. Koko maassa  seurakuntia ja kotiryhmiä on noin 120–150 ja messiaanisia juutalaisia 15 000–20 000.

– Heitä on luultavasti enemmänkin, mutta kaikki eivät käy seurakunnissa, Kalisher toteaa.

Moni Jeesuksen seuraajaksi lähtenyt pitää uuden uskonsa yhä yksityisasiana perheen, työtovereiden ja uskonnollisen yhteisön tiukan kontrollin takia.

– Eräs nuori mies tuli kirjakauppaamme kysymään kirjaa kristillisestä seurakunnasta. Hänellä oli ortodoksijuutalaisen asu päällä. Sanoin hänelle, että hän ei näytä sellaiselta, joka olisi kiinnostunut kristinuskosta. Hän vastasi uskovansa Jeesukseen ja sanoi, ettei hän ole ainoa messiaaninen ortodoksijuutalaisessa koulussaan.

Silti niitäkin löytyy, jotka ovat valmiita maksamaan hinnan.

– Eräs toinen nuorukainen tuli seurakuntaamme ja sanoi: ”Olen tutkinut profetioita Messiaasta. Uskon, että Jeesus täyttää ne. Kuinka voin aloittaa uuden elämän?” Kaksi viikkoa myöhemmin hän tuli Pipliaseuralle ja kertoi, että hän oli uskonsa vuoksi menettänyt niin työnsä kuin perheensäkin.

Ehkäpä juuri tällaiset rohkeat esimerkit ovat omiaan viemään Jumalan valtakuntaa eteenpäin Israelissa.

Kalisher kertoo kyselytutkimuksesta, jonka mukaan Israelin armeijassa on parisataa messiaanisiin seurakuntiin kuuluvaa sotilasta. 70 prosenttia heistä kertoo palvelustovereille avoimesti uskostaan.

Kristittyjen tuki tärkeä

Victor Kalisher toivoo, että kaikki uskovat ympäri maailmaa ymmärtäisivät, että Israelin kansa elää erityistä aikaa juuri nyt.

– Maassa vaikuttava messiaaninen yhteisö on valmis viemään evankeliumia eteenpäin yhdessä maailmanlaajuisen kristillisen yhteisön kanssa. Me voimme tehdä mahtavaa työtä yhdessä. Meitä voi tukea rukouksin, taloudellisesti ja vapaaehtoistyön kautta. Tärkeää on myös opettaa seurakuntalaisia, että he ymmärtävät erottaa Israeliin liittyvän harhaopetuksen oikeasta.

Toiminnanjohtaja haluaa kiittää niitä kristittyjä, jotka seisovat Israelin vierellä. Suomen osalta hän toivoo, että aiempien sukupolvien vahva sitoutuminen Israeliin siirtyisi myös nuorille. 

– Rukoilen, että kirkot eivät menetä kykyään nähdä niitä asioita, jotka ovat lähellä Jumalan sydäntä, eivätkä jää vain katsomaan sivusta vaan ovat aktiivisia.

Kuka

Victor Kalisher
» Israelin Pipliaseuran toiminnanjohtaja
» Syntynyt vuonna 1964
» Perheeseen kuuluu vaimo Esther ja neljä tytärtä




Niina Tuovinen