Alajärvellä syntymäpäivät muuttuivat juhlaviikoiksi
80 vuotta evankeliumin asialla
Solutyö tuo
nuoret aikuiset seurakuntaan. Näin tapahtuu ainakin Alajärven
helluntaiseurakunnassa, jossa pienryhmätoiminta on jo vuosia kasvanut voimakkaasti.
Nyt soluissa käy arviolta sata ihmistä, kertoo seurakuntakoordinaattori Ari
Ahvenlampi.
Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on helppo puhua
arjen haasteista ja rukoilla yhdessä.
– Soluissa jaetaan asioita, keskustellaan ja huomataan, ettei
ollakaan jonkin ongelman kanssa yksin, Ahvenlampi toteaa.
Alajärvellä on miesten soluja, naisten soluja,
pariskuntasoluja ja muitakin soluja – kaikkiaan tusinan verran.
Pääsääntöisesti solut kokoontuvat kodeissa, mutta joskus seurakunnan tiloja
hyödynnetty esimerkiksi niin, että lapsille suunnattua kerhoa on pidetty viereisessä
huoneessa sillä aikaa, kun vanhemmat ovat solussa.
Soluun on matala kynnys, ja sinne on helppo pyytää mukaan.
Ahvenlampi kertoo, että Alajärvellä soluihin on tullut ihmisiä, jotka syystä
tai toisesta ovat jääneet seurakunnan toiminnasta syrjään. Heidän
tavoittamisensa on ollut yksi seurakunnan solutoiminnan painopisteistä.
Solunjohtajan käsikirjasta ja solukonferenssista Tampereelta
saatiin hyvä pohja toiminnan käynnistämiselle, mutta oman paikkakunnan tarpeet
on aina huomioitava.
– Tätä on neljä vuotta rakennettu, kertoo Ahvenlampi.
Hän uskoo pienryhmätoiminnan tuovan tervetulleen lisän yhteisöllisyyttä
seurakuntiin.
– Perinteisissä kokouksissa väki tuppaa tulemaan viime
minuutilla ja lähtemään heti, kun aamen on sanottu, Ahvenlampi nauraa.
Leirikeskuksen laajennus kannatti
Kun muut seurakunnat myivät omia leirikeskuksiaan, Alajärven
helluntaiseurakunta laajensi omaansa. Olemassa olevan saunan ja takkahuoneen
kylkeen nousi päärakennus laitoskeittiöineen. Iisakin leirikeskus toimii lukuisten
Alajärven helluntaiseurakunnan leirien, nuorteniltojen ja vanhimmiston
kokousten pitopaikkana, ja nykyään sitä myös vuokrataan häitä ja muita yksityistilaisuuksia
varten.
– Vanhat tilat kävivät auttamattomasti pieniksi, ja
tarvittiin kipeästi uutta rakennusta, Ari Ahvenlampi kertoo.
– Meillä oli ammattimiehiä, jotka olivat jääneet eläkkeelle
ja pystyivät olemaan merkittävillä tuntimäärillä talkoissa meillä.
Hän kertoo laajennuksen osoittautuneen hyväksi ja onnistuneeksi
ratkaisuksi.
– Nyt Iisakin leirikeskuksessa pystytään säästä riippumatta
järjestämään ohjelmaa.
Alajärven helluntaiseurakunnan leirejä on pidetty Iiruunjärven
rannalla jo kolmen vuosikymmenen ajan. Ne ovat saavuttaneet suuren suosion,
mikä todistaa, että paikkakunnalla on suuri luottamus ja arvostus
helluntaiseurakunnan työtä kohtaan.
– Lapsi- ja nuorisotyö on ollut täällä vahvaa aina, ja
niillä on hyvinkin pitkät perinteet.
Alajärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella eli Temppelillä
kokoontuu viikottain eri-ikäisten lasten kerhoryhmiä: muun muassa enkkukerho,
kokkikerho ja pienten lasten aarrekerho, jossa askarrellaan ja pidetään
muskaria. Isommille tytöille on omat iltansa, samoin pojille toiminnallisia
iltoja ja retkiä. Lasten varttuessa vie kasvupolku sitten junnu- ja
nuorteniltojen kautta kohti aikuisuutta. Lapsi- ja nuorisotyöntekijä Niina
Männistö on myös odotettu vierailija lähiseutujen helluntaiseurakunnissa.
Jäätelökioski toi töitä ja asiakkaita
Keskuskadun ja Kauppakadun risteyksessä seisoo kahvila Toivo.
Siitä on muodostunut suosittu kohtaamispaikka Alajärvellä, ja väki piipahtaa
usein samalla myös Lähetyskirpussa ostoksilla. Kirpputorin tuotoilla
rahoitetaan Alajärven helluntaiseurakunnan lähetyssektorin toimintaa.
Viime kesän uusi aluevaltaus oli jäätelönmyynti. Seurakunta
pystytti kahvilan pihaan jäätelökioskin ja työllisti samalla useita nuoria
kesän ajaksi. Helteisinä viikkoina jäätelölle oli kysyntää.
– Kahvilalla on hyvä, keskeinen sijainti, Ari Ahvenlampi
toteaa.
– Parhaita tilanteita ovat ne, kun keskustassa on markkinoita
tai kesätapahtumia. Silloin tulemme usein pihalle paistamaan
muurinpohjalettuja.
Kahvilassa on seurakunnan palkkaama työntekijä ja lisäksi
vapaaehtoisia. Ihmisiä kohdataan myös radion välityksellä: Alajärven
helluntaiseurakunta lähettää Järviradioon ohjelmaa keskimäärin tunnin verran
kuussa.
Alajärven helluntaiseurakunnassa vaikuttaa useita musiikkiryhmiä
ja solisteja. Pisimpään yhtäjaksoisesti on jatkanut Kristoforos-yhtye. Myös
Pasuunan veljet lauloivat vuosikymmenten ajan. Seurakuntakuoro esiintyy seurakunnan
omissa tilaisuuksissa ja vierailee eri puolilla, viime kesänä Juhannuskonferenssissa
Keuruulla. Lisäksi seurakunnassa toimii kitarakuoro sekä miesten lauluryhmä
Sabaim. Lapsilla on myös omaa kuorotoimintaa, ja koreografiaryhmä Isän lapset
esiintyy perhejumalanpalveluksissa.
Inkeri Tuikka
Kaikki alkoi evankelistojen tupa-kokouksista
Alajärven helluntaiseurakunta juhlistaa 80-vuotista
taivaltaan viettäen marraskuun aikana niin sanotusti juhlaviikkoja. Marraskuun
4. päivän juhlakonserttiin kutsuttiin erityisesti kaupungin päättäjiä ja
virkamiehiä. Viikkojen aikana on monia tilaisuuksia saman teeman alla.
Huipennuksena 25. marraskuuta on varsinainen pääjuhla, jonka juhlapuhujana
toimii seurakunnan oma kasvatti Jyrki Palmi.
Seurakunta aloitti toimintansa Alajärvellä, kuten niin
monella muullakin paikkakunnalla, kiertävien evankelistojen tupakokousten
seurauksena. Väkeä tuli uskoon, ja niinpä tuli ajankohtaiseksi perustaa
paikkakunnalle seurakunta. Viisikymmentäluvun alkupuolella palkattiin
ensimmäinen kokoaikainen työntekijä, Niilo Yli-Vainio. Tuolloin aloitettiin
myös oman rukoushuoneen rakentaminen keskustan tuntumaan. 1970-luvulle
tultaessa todettiin vanhan rukoushuoneen jäävän pieneksi, ja niinpä vuonna
1978 rakennettiin nykyinen Siion-temppeli. Nykyistäkin rakennusta on
laajennettu erityisesti kasvaneen lapsi- ja nuorisotyön tarpeita ajatellen.
Fakta
Alajärven helluntaiseurakunta
» jäseniä noin 470
» perustettiin vuonna 1938
» ensimmäinen kokoaikainen työntekijä oli Niilo
Yli-Vainio
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...